Maalla Blogi Henkilöetsintää ja hellepäiviä
Nala tässä moi!
Niin se vaan kesä tuli, että heilahti. Vähän kuin pallo aina leikkiessä. Palloista puheenollen, sain kaksi uutta palloa, kun edelliset hajosivat kun leikin niiden kanssa hieman rajusti. Hups. No, ei se haittaa, palloja saa uusia kaupasta.
Aloitettiin kevät ottamalla esine-etsintäkuuri. Sain etsiä esineitä erilaisilta pinnoilta. Hiekalta ja soralta, nurmelta ja metsästä. Sitten siirryimme pikkuhiljaa jäljenajoon. Äiti teki minulle jälkiä eri paikkoihin ja laittoi sinne esineitä. Välillä oli suoraa, välillä kulmia ja kaikkea siltä väliltä. Nuuskuttelin menemään ja pysähdyin, jos haistoin esineen ja ilmaisin sen istumalla ja tuijottamalla esinettä. Ensimmäisillä jäljillä minulla meinasi olla hieman liikaa vauhtia, kun se on niin hauskaa puuhaa tuo jäljenajo, mutta pikkuhiljaa vauhti on rauhoittunut ja maltan koko ajan nuuskutella tarkemmin ja tarkemmin. Äitin lisäksi äitin kaverit ovat tehneet meille jälkiä.
Jälki- ja esinetreenien ohessa ollaan harjoiteltu henkilönetsintää maastossa eli metsässä. Minulla on siihenkin paljon intoa. Äitin kaverit ovat menneet metsään ja äiti on käskenyt minut metsään haukkumaan heitä. Odotan rauhassa äitiltä lupaa ja sitten lähdenkin luvan saatua vauhdilla haukkumaan äitin kaveria. Seuraavaksi kuulemma "ukko" laitetaan metsään piiloon. Jännää! Joudun oikeasti etsimään sen. Tässäkin maltti on valttia. Se pitää minun muistaa.
Olen aikuistunut jonkin verran ja samalla rauhoittunut. Kotona makoilukin on tosi jees! Äidin vieressä varsinkin. Saatan silti joskus varastella tavaroita, äitin kumpparit ovat erityisen kiva varastamisen kohde. Haen ne eteisestä ja juoksen olohuoneeseen. Kohta äiti on perässä. Heh. Kuulemma kumppareita ei saisi viedä ja minulla on omiakin leluja, mutta välillä saa ja pitää olla hieman vekkuli, ainakin näin nuorena. Eikö vain?
Meillä oli myös kurssi Imatralla muutama viikko sitten. Keskityttiin siellä tottelevaisuuteen. Saimme treenata isossa hallissa, missä oli tekonurmi. Kurssin jälkeen olemme hioneet eri tottelevaisuusliikkeitä ja uutena tai jo jonkin verran pohjaa olemme tehneet liikkeen keskeytykselle. Istun äitin sivulla ja äiti heittää pallon ja minun pitää pysyä paikoillaan. Sitten äiti käskee minun hakemaan pallon, mutta käskee minut matkalta takaisin hänen sivulle istumaan. Saan palkaksi toisen pallon, kun tulen kiltisti äitin sivulle istumaan. Tämä tuntuu hassulta pienestä koirasta. Mutta tämä on kuulemma tärkeä taito, esimerkiksi jos satun töissä vaikka lähtemään jäniksen perään ja äitin pitää kutsua minut sieltä pois. Enhän minä jänisten perään lähde, mutta teoriassa.
Kävimme muuten äitin kanssa pari päivää Imatralla. Äitillä oli joku koulutus siellä, mutta sain tulla mukaan ja kävimme illalla treenaamassa Raja- ja merivartiokoulun treenikentällä tottelevaisuutta. Yöksi menimme hotelliin. Se oli hauskaa. Osaan olla nätisti uusissa paikoissa ja hissi ja pyöröovi olivat minulle tuttuja juttuja, joten mitään ei tarvinnut jännittää. Minulle annettiin hotellin toimesta myös oma puuhapussi. Siellä oli muutamia eri herkkuja ja luita. Namskis. Niitä jäi vielä kotiinviemisiksikin.
Juhannuksen lomailimme äitin perheen mökillä. Lepäilimme, uimme ja kävimme myös veneilemässä. Vene on minulle tuttu viime kesältä ja hyppäsin sinne mielelläni. Minusta oli hauska seurata muita veneitä, mitkä ajoivat ohi. Maisemat olivat myös kivat. Taidamme toistekin kesällä eksyä mökille. Nyt eksyn unille. Kauhean kuuma päivä on ollut, yli 30 astetta. Voihan läähätys sentään sanon minä.
Hyvää kesää toivottaen Nala ja äiti <3
Ps. Olen päässyt nyt muutaman kerran harjoittemaan henkilönetsintää ajoneuvosta mutta voin kertoa siitä ensi kerralla enemmän! Hau Hau!
Nalan blogi kertoo saksanpaimenkoiranpentu Nalan kasvusta aikuiseksi rajakoiraksi. Lue blogin aiemmat osat:
Tekevälle sattuu – Rajakoira Nalalla on motivaatio kohdillaan! | Rajamedia
Rajakoira Nalalle pallo on paras palkka | Rajamedia
Rajakoira Nala jäljen perässä | Rajamedia
Rajakoira Nala esineilmaisua oppimassa | Rajamedia
