Maalla Blogi Rajakoira Nala esineilmaisua oppimassa

Hau! Tässä Nala taas. Olen kasvanut hurjasti tässä viikkojen aikana. Myös hampaani vaihtuvat kovaa vauhtia. Ikeniäni kutittaa ja tarvitsen paljon natusteltavaa. Se helpottaa oloani. Olen muutenkin kuulemma kova touhuamaan edelleen. Muun muassa luiden ja erilaisten lelujen pureskelu on mukavaa puuhaa ja auttaa pahimpaan natusteluvimmaan. Äiti teki minulle myös koirien mehujäätä. Vettä ja lihapullan paloja jäädytettynä, nam! Vahva suositus muillekin karvakorville. 

Ollaan treenattu viime aikoina jäljestämistä ja sitten esineilmaisua uutena asiana. Se on tosi kivaa. Saan jauhelihaa palkaksi, kun ilmaisen eli kerron äidille, missä esine on. Istun esineen eteen ja tuijotan sitä. Äiti on tarkka, etten koske esineeseen ja teen aina parhaani, koska tykkään touhuta äidin kanssa. Ja kirsikkana kakun päällä, saan vielä jauhelihaa palkaksi!
Ollaan myös leikitty ja uitu paljon. Minun mielestäni on ollut vähän liian kuuma, ja äiti on samaa mieltä. Siksi käymme tekemässä treenit aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Olen tosin melkoinen unikeko aamuisin ja siksi tykkään enemmän illalla treenaamisesta. Nyt lomailemme pari viikkoa ja otamme muutaman päivän rennosti mökillä. Kerkesimme loman aloittajaisiksi käydä jo raveja katsomassa. 

Ai niin! Kerkesin käydä jo muutaman päivän töissä äidin kanssa ennen lomaa. Jännittävää! Töissä käyminen on aika erilaista kuin kotona oleminen, mutta sopeudun kyllä hyvin erilasiin paikkoihin ja tilanteisiin. Ollaan oltu Lieksassa Inarin rajanylityspaikalla ja sitten partiossa maastossa. Yhtenä päivänä käytiin veneilemässä. Osaan olla eri kulkuvälineissä kiltisti. Ollaan harjoiteltu ihan pienestä pitäen veneessä matkustamista, ja pääsin yksi päivä mönkijänkin kyytiin! 

Työpäivinä päiväni rytmi on vähän erilainen kuin kotona. Joskus pitää herätä todella aikaisin, kun taas joinain päivinä työt saattavat alkaa myöhemmin. Äidin työkaverit ovat olleet todella mukavia. He ovat kovasti minua rapsuttaneet. Töissä olen saanut tutustua erilaisiin ympäristöihin ja paikkoihin, kuten partioautoon, partiomajoihin ja rajan hienoihin maastoihin. 
Minulla on ollut myös välillä kaverina partiossa aikuisia rajakoiria. Välillä minua on jännittänyt, ovathan ne aika isoja minuun verrattuna, mutta ne ovat ottaneet minut hyvin joukkoon mukaan. Aikuiset rajakoirat käyvät partion aikana tarkastamassa rajaa ohjaajiensa kanssa. Se on kuulemma mukavaa hommaa: saa liikuntaa ja saa nuuskutella menemään. Koirien tehtävä on etsiä sieltä ihmisten jälkiä. 

Partioiden välissä nukumme äidin kanssa asemalla. Meillä on siellä kauempaa töissä käyville huoneita. Me pikkuiset rajakoiranalut nukumme äitien ja isien kanssa sisällä. Nukun asemallakin kuin tukki, tosin ilmoitan joskus äidille jos kuulen, että toinen partio on lähdössä aamulla töihin. Minulla on tarkka kuulo, onhan minulla hirrrmu isot korvat!
Vuorojen välissä muun muassa treenailemme ja käymme metsässä lenkillä. Lenkkeilystä puheenollen: taidankin tästä mennä pyytämään äitiä lenkille. Se on päivänokosilla. Tökkäisen äitiä aina nätisti kuonollani ja tuijotan sitä syvälle silmiin. Töks noin ja äiti herätetty! 

Hau hau! 
-Nala. 
 

Kuva: Eveliina Nokelainen