Maalla Blogi Tekevälle sattuu – Rajakoira Nalalla on motivaatio kohdillaan!

Uusi vuosi, uudet kujeet! Kujeetpa hyvinkin, teinielämää tässä vietän. Täytin pari viikkoa sitten vuoden. Äiti järjesti minulle pienet synttärit ja sain oman kakun. Nam! Olen aika iso tyttö. Painan 37,5kg. Painoni on nyt tainnut vakiintua tähän tasolle mutta saan ehkä vielä vähän lihasta, jos treenaan kovasti. 

Minulla oli joulun alla hampaanpoisto-operaatio, kun olin yhden etuhampaan johonkin kolauttanut ja se oli katkennut juureen asti. Kaikkea sitä tekevälle sattuu. Operaatio meni hyvin ja pienen sairasloman jälkeen pääsimme jatkamaan taas treenejä. 

Äiti on jatkanut haukkutreenejä kanssani ja haukun äitiä oikein mallikkaasti. Olen päässyt haukkumaan myös niin sanotusti maalimiestä eli äitin työkavereita. Se on hauskaa. Kun äiti antaa minulle luvan eli käskyn, että saan mennä haukkumaan maalimiestä, juoksen innokkaasti maalimiehen luo ja alan haukkumaan. Tässä on tärkeää, että maalimieheen ei saa koskea. Henkilönetsintä taitaakin olla yksi lempilajeistani. Sen treenaamista jatketaan pitkin kevättä, ja myöhemmin saan etsiä nokkani avulla ihmisiä piilosta.

Olemme käyneet treenaamassa tottelevaisuutta yhdessä hallissa paljon. Siellä on mahtava tekonurmi. Pohja on ollut superhyvä verrattuna ulkona jäätikköön tai loskaan. Hyvän pohjan ansiosta olemme päässeet treenaamaan esteen ylitystä. Äiti käskee minun hypätä este ja minun pitää jäädä hypyn jälkeen esteen taakse istumaan, kunnes äiti vapauttaa minut siitä. Yleensä saan tästä palkaksi pallon. Jes! Hyppyeste on yksi lempi tehtävistäni tottelevaisuudessa, se on hauskaa, kun saa pomppia korkealle ja toteuttaa itseään. Hallissa on hyvä treenata myös muita tottelevaisuuden osa-alueita.  

Nala sisähallissa harjoittelemassa 

Ollaan käyty paljon jäällä lenkkeilemässä ja äiti on välillä hiihtänyt kanssani. Äiti luuli alkuun, että olisin halunnut saalistaa suksen kärkiä tai sauvoja mutta en ollut niistä kiinnostunut. Äitin hiihtäessä minä hölkkäilen edellä tai äitin vieressä. Käytiin myös rajaa tarkastamassa hiihtäen ja olen päässyt myös kelkan mukaan rajaa tarkastamaan. Siinäkin hölkkäilen edellä ja välillä pistän juoksuksi, kun on niin hauskaa. Ollaan käyty muutaman kilometrin pätkiä yhdessä rajaa tarkastamassa. Se on tärkeää työtä ja samalla saa hyvää liikuntaa. 

Hyvän kunnon ylläpito on rajakoiralle ja tietysti myös ohjaajalle tärkeää. Kelkka oli minulle tuttu kulkupeli ennen lenkkejä sen verran, että olimme käyneet kelkkatallissa tutustumassa kelkkoihin aiemmin, kun olin pienempi ja olen pienempänä ollut mönkijän kyydissä. Tuttuja vempaimia siis ja en minä niitä pelännyt tai välittänyt niistä sen enempää. Tosin toisella kerralla, kun kävimme kelkkailemassa, niin innostuin alkuun hieman liikaa niin haukuin kelkan suksille ja sanoin pari valittua sanaa mutta äiti sanoi, että tuo on typerää, joten lopetin ja lähdimme tarkastamaan rajaa. Seuraavilla kerroilla olen malttanut mieleni.

Nala on tottunut hevosiin 

Innostun välillä hieman liikaa asioista ja äitin pitää sanoa, että malttia hieman enemmän. Mutta kun tykkään tehdä asioita. Se on tärkeää rajakoiralle, että on motivaatio kunnossa ja tykkää tehdä töitä ohjaajan kanssa. 

Odotan kovasti jo kesää, vaikka on tämä talvikin ollut ihan mukavaa, mutta kesällä pääsee ajamaan jälkiä ja se on minun lempipuuhaa. Olen siinäkin erittäin innokas. 

Tänään meillä onkin vapaapäivä ja lepäilemme kotona, syömme hyvin (saan varmaan jonkun herkkuluun) ja käymme lenkillä. Lepo ja palautuminen on tärkeää, vaikka voisin olla vaikka koko ajan menossa mutta on tämä loikoilukin ihan mukavaa. Nyt nukkumaan äitin viereen.

HauHau!
Nala

Lepo ja palautuminen on rajakoiralle tärkeää