Merellä Vartiolaivat tutuiksi − näitä neljää tehtävää uudet alukset on suunniteltu toteuttamaan

Rajavartiolaitoksen uudet vartiolaivat on suunniteltu toteuttamaan neljää päätehtävää. Edeltäjiinsä verrattuna tehokkuus ja työnjäljen laatu ottavat suuren harppauksen.

26.9.2022 14.03

Rajavartiolaitos hankkii kaksi uutta monitoimista ulkovartiolaivaa korvaamaan vanhoja, käytöstä poistuvia laivoja Tursasta ja Uiskoa sekä jo poistunutta Merikarhua. Laivojen suunnittelu pohjautuu vuonna 2014 käyttöön otettuun vartiolaiva Turvaan, joka aikanaan sai inspiraatiota myös Euroopasta.

Muun muassa näitä neljää tehtävää uudet vartiolaivat on suunniteltu suorittamaan:

1. Ympäristövahinkojen torjunta

Itämeri on haavoittuva merialue. Pienestä koostaan huolimatta sen kautta kulkee suuri määrä liikennettä. Ympäristövahinkojen, esimerkiksi öljyvuotojen torjunta on äärimmäisen tärkeää meren hyvinvoinnin kannalta. Vartiolaivat osallistuvat vahinkojen minimoimiseen osana suurempaa kokonaisuutta. Mutta mitä käytännössä tapahtuisi, mikäli Itämerellä sattuisi vaikkapa öljyonnettomuus? Vartiolaiva 2025 -hankkeen hankepäällikkö, komentaja Marko Aheristo kertoo, että ensimmäiset yksiköt lähetettäisiin heti paikalle.

− Johtaminen tapahtuu johtokeskuksesta käsin ja toiminta haarautuu torjuntatoimiin sekä esitutkintaan, hän selittää.

− Dornier-lentokone paikantaa ilmasta käsin öljyvuodon paksuimmat kohdat, joihin tähdätään täsmäiskuja. Öljy myös pyritään ohjaamaan suotuisammalle alueelle, missä sen kerääminen on helpompaa. Lisäksi vuotoa voidaan sen alkuvaiheessa rajata ja hallita 800 metriä pitkällä öljypuomilla.

Uusissa laivoissa käytetään jo vanhojen laivojen aikana hyväksi todettua keruumenetelmää. Erona on se, että keräystankkien kasvaessa öljynkeruupotentiaali jopa kymmenkertaistuu edellisiin laivoihin verrattuna.

− Järjestelmä on edelleen laivan runkoon integroitu harjakeräinjärjestelmä, mutta viiksipuomien lakaisuväli on leveämpi ja siksi tehokkaampi, Aheristo sanoo.

Laki määrää, että Raja vastaa avomerellä ja paikalliset pelastuslaitokset saaristossa tapahtuvista onnettomuuksista. Molemmat kuitenkin tukevat toisiaan tarvittaessa.

2. Meripelastustehtävät

Meripelastustehtäviä on monenlaisia, ja kaikkiin tulee varautua. Aluksia täytyy pystyä hätähinaamaan turvaan kaikista kokoluokista huviveneestä ruotsinlaivaan. Aheristo vakuuttaa tämän hoituvan uusien laivojen koneteholla. Laivoissa on riittävä paaluveto sekä tarvittavat järjestelmät hinaamaan kaikkia Itämeren alueella liikkuvia aluksia, myös isompia tankkereita ja risteilyaluksia.

Joskus merellä täytyy saada ihmisiä vartioaluksen kyytiin. Lähes satametrisellä aluksella on kuitenkin hankala ajaa turvallisesti apua tarvitsevien välittömään läheisyyteen, joten laivoissa tulee olemaan, vanhojen laivojen tapaan, myös lukuisia pienempiä fast rescue -veneitä sekä alusta helikopterille. Aheriston mukaan veneiden määrä pysyy samana, mutta laatu paranee.

Isompiin onnettomuuksiin varautuen laivojen kapasiteetti massaevakuointeja varten on erittäin suuri.

− Turvaan on merkitty pelkästään sisätilojen kapasiteetiksi 400 ihmistä. Tätä on testattu Upinniemessä varusmiehillä, ja myös uusissa laivoissa on samat mahdollisuudet, Aheristo kertoo.

3. Rajojen valvonta

Nimensä mukaisesti Rajavartiolaitoksen tärkein tehtävä on Suomen rajojen vartioiminen. Erilaiset tutkajärjestelmät ovat avainasemassa ympäristön havainnoimisessa, ja uudet laivat saavat mahdollisesti suurimman kehityksensä tällä osa-alueella.

− Poistuviin laivoihin verrattuna otamme aimo askelen pelkästään kyvyssä havaita kaukaa pienikin kohde, Aheristo sanoo.

− Ennen Turvaa valvontakyky tutkien osalta perustui pitkälti merenkulkututkiin. Turva oli meidän ensimmäinen alus, jossa oli sekä ilmaa että merenpintaa valvova valvontatutka, joka tulee myös uusiin laivoihin. Laivoihin tulee lisäksi lämpökamerat sekä lähialueiden havainnointia helpottavat sensorit.

4. Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen

Rajojen valvominen voi pahimmassa tapauksessa äityä vaaralliseksi tilanteeksi, jossa täytyy käyttää voimakeinoja. Vaikka tällaiset tilanteet ovatkin harvinaisia, tulee niihin varautua. Rajavartiolaitos tekee tiiviisti yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, ja kaksi uutta, suurta alusta houkuttelisi varmasti myös maanpuolustustehtäviä silmällä pitäen.

− Pitää kuitenkin muistaa, ettei kyseessä ole sotalaiva vaan rajavartiolaiva, Aheristo muistuttaa.

− Laivahankkeen osalta olemme käyneet erittäin hyvän ja hedelmällisen dialogin Puolustusvoimien kanssa ulkovartiolaivojen roolista maanpuolustuksessa. Sitä kautta olemme saaneet sen tehtävän, mihin varautua heidän suunnaltaan. Laivoissa tulee olla tietty kyky sotilas- ja maanpuolustustehtäviin, maanpuolustuksen kenttään kun kuulumme, mutta meille riittää aseistuksena hieman kevyemmät aseet. Puolustusvoimat myös osallistuvat alusten varusteluun. Esimerkiksi Turvassa on käytössä remote weapon station (RWS), jossa on omat sensorit ja asejärjestelmät. Uusissa laivoissa puhutaan kuitenkin melko pienikaliiberisista aseista: noin 30 millimetriin asti, mutta ei siitä suuremmaksi.

Aseistuksen lisäksi laivojen puolustukseen on panostettu.

− Turvassa on hyvä ballistinen suoja ja se tullaan ottamaan näissäkin laivoissa huomioon. Siinä on iso hyppäys aikaisempiin laivoihin verrattuna, Aheristo kertoo.

Laivat mukana parantamassa arjen turvallisuutta

Kaiken kaikkiaan Aheristo on oikein tyytyväinen uusiin laivoihin.

− Laivat ovat kustannustehokkaita miettien, mitä kaikkea ne kykenevät tekemään. Lähtökohtaisesti tarjoamme kyvykkyyttä myös muille viranomaisille merellä, esimerkiksi poliisille tai pelastuslaitokselle. Tätä kautta laivoilla palvellaan vieläkin laajempaa turvallisuuskenttää. Laivat tulevat palvelemaan kansalaisten jokapäiväisen arjen turvallisuutta monella eri tavalla, hän tiivistää.

Teksti: Elias Juuti

Kuva: Jonne-Patrik Savimäki

Viestintävarusmiehet, RVLE