Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Merellä Vartiolaiva Turva on suorituskyvyiltään ainutlaatuinen alus

96 metriä pitkä vartiolaiva Turva on Suomen valtion suurin ympärivuotisessa käytössä oleva alus. Se on monitoimialus, jonka suorituskyvylle ei ole vertaista.
17.6.2021 17.03
Vartiolaiva Turva merellä pilvisellä säällä

Vartiolaiva Turva on vaikuttava näky halkoessaan Itämeren tyrskyjä. Lähes sata metriä pitkä ja 17 metriä leveä laiva sisältää niin helikopterikentän, öljyntorjuntalaitteet kuin monenlaista sukelluskalustoa.
Vaikuttava on myös Turvan tehtäväkenttä. 
”Rajavalvonta, meripelastus, vedenalaistoiminta, öljyn- ja kemikaalintorjunta, hätähinaus, johtamis- ja vaikuttamispaikka merellisiin erityistilanteisiin, merentutkimus ja ilmailutoiminta”, 
Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov luettelee.
Turva on suorituskyvyltään poikkeuksellinen myös kansainvälisesti vertaillen. 
”Muissa valtioissa näkee aluksia jotka ovat suunniteltua yhtä suorituskykyä varten, esimerkiksi rajavalvontaan, meripelastukseen tai ympäristövahinkojen torjuntaan -  Turvalla kaikki nämä tehtävät ovat  yhdistetty,” Romanov kertoo.
Turva on suunniteltu toimimaan kaikissa Itämeren olosuhteissa sekä avovesiaikaan että talvella. Se on käytettävissä koko Itämeren alueella kahden päivän viiveellä.
Turva on samalla suomalaisen laivarakentamisen taidonnäyte. Se on rakennettu STX Finlandin Rauman telakalla. Se valmistui vuonna 2014. Taustalla oli vuonna 2007 kirjoitettu merellisen toiminnan strategia. Tavoite oli rakentaa alus, jossa yhdistyisivät toimintavarmuus sekä innovatiivisuus, automatiikka ja moderni teknologia. 

”Suomen Justice League”

 

Toimittaja Arman Alizad kehui TV-ohjelmassaan Turvan henkilökuntaa ”Suomen Justice Leagueksi.” Nimitys ei ole täysin vailla pohjaa, sillä  Turva ei ole nimestään huolimatta pelkästään vartiolaiva. Se tukee monia eri viranomaisia poliisista ensihoitoon, ympäristönsuojeluorganisaatioista puolustusvoimiin. Poliisin kanssa tehtävät ovat usein kuin TV-sarjasta. 
”Olemme harjoitelleet merellisiä erikoistilanteita kuten laivakaappauksia yhdessä poliisin Karhu-ryhmän kanssa. Sukeltajamme tekevät rikospaikkatutkintaa virka-apuna poliisille”, Sami Romanov kertoo.
Rajavartiolaitos on ainoa sukeltava viranomainen, joka tekee esitutkintaa. Turvan sukeltajat ovatkin erikoistuneita vaativiin sukelluksiin. Nyt Turvalle ollaan myös hankkimassa sukelluskelloa. Se on eräänlainen hissi, jolla sukeltajat esimerkiksi voidaan laskea uponneeseen alukseen pelastamaan ilmataskuun jääneitä ihmisiä.  
 ”Itämerellä on myös riskihylkyjä. Sukeltajamme voivat tyhjentää niitä öljystä.”
Itämeren pohjassa makaa jopa toisen maailmansodan aikaisia hylkyjä, jotka ruostuvat nyt puhki. Vartiolaiva Turvan sukeltajat voivat tutkia niitä ja varmistaa, ettei niistä aiheudu öljy- tai kemikaalivuotoja.
Yli satavuotiaat hylyt kiinnostavat myös historiantutkijoita. Turva tekee yhteistyötä mm. Merimuseon kanssa. Hylkytutkijat selvittävät, onko vanhoihin hylkyihin kajottu. 
Vuodesta 2019 alkaen Rajavartiolaitos on ollut ympäristötuhojen torjunnan vastuuviranomainen.  Turvalla on myös tässä suuri rooli. Öljyntorjuntaa suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Harjoituksissa mm. lasketaan öljypuomia, vedetään öljynuottaa ja testikäytetään kesäkeräysjärjestelmää.
Turva on myös Chemrec-luokiteltu alus, mikä tekee siitä käyttökelpoisen myös kemikaalionnettomuuden sattuessa. Laiva voidaan ylipaineistaa ja asettaa sinne suojasumu, jolloin onnettomuuden torjujat voivat toimia turvallisesti, vaikka ympäristössä olisi vaarallisia kemikaaleja. 


Monialaonnettomuuden
riski Itämerellä on olemassa

 

Turvan suuri koko tekee siitä erittäin luotettavan Itämeren oloissa. Onnettomuudet sattuvat yleensä huonolla säällä, ja Itämeren myrskyt voiva olla rajuja. Tyypillinen meripelastustehtävä on avustustehtävä. Turvan päällikön Sami Romanovin mukaan valitettavan usein kansalaisten merimiestaidot ovat hukassa. Esimerkiksi purjeveneestä on polttoaine loppu ja joudutaan ”merihätään”.
”Suoritukset jaetaan karkeasti laivaluokan ja veneluokan tapahtumiin. Laivaluokan tapahtumia on onneksi harvoin, mutta harjoittelemme niitä tilanteita myös säännöllisesti”, kertoo Sami Romanov. 
Veneluokan meripelastustapahtumissa kesäkaudella vapaaehtoiset meripelastajat ovat suuressa roolissa. Meripelastusseura ylläpitää valmiutta ja kouluttaa vapaaehtoisia. 
Turvalla on myös omia veneitä, jotka tekevät avovesiaikaan paljon samoja tehtäviä kuin merivartioasemat. Näihin kuuluvat vesiliikenteen valvonta, avustus, meripelastus, ensivasteyksikön ylläpito ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. 
Turvalla on jatkuva valmius myös suuronnettomuuksien torjuntaan ja niihin liittyvään meripelastukseen sekä evakuointeihin. Laivan henkilöstössä on ensiapukoulutettua henkilöstöä ja sieltä löytyy tarvittavat laitteet vaikkapa pieniin leikkauksiin.
Worst case -skenaario on Sami Romanovin mukaan monialaonnettomuus eli esimerkiksi matkustaja-aluksen ja tankkerin yhteentörmäys. Silloin pelastetaan ensisijaisesti ihmiset ja toissijaisesti ympäristö. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen ja sen on kyettävä johtamaan meripelastusta ja torjuntatyötä yhdessä monen toimijan kanssa. 
”Risteävä liikenne Helsingin edustalla ja Ahvenanmerellä ovat liikenteen näkökulmasta hot spotteja. Onnettomuudet ovat usein seurausta inhimillisistä virheistä ja teknisten vioista, jotka eivät ole kuitenkaan paikkasidonnaisia,” selvittää Sami Romanov. 

 

Uudet vartiolaivat
samaa kokoluokkaa

 

Vuonna 2025 käyttöön otetaan kaksi uutta vartiolaivaa. Niitä kutsutaan leikkisästi nimellä ”Turva 2.0”: niiden kokoluokka tulee olemaan sama kuin Turvan, mutta niiden suunnittelussa huomioidaan Turvan edut ja myös puutteet. Nämä laivat korvaavat Tursas-luokan vartiolaivat, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän. 
”Peruskorjaamalla lähes 40 vuotta vanhaa alusta ei saada 2025 luokan alusta”, kertoo Sami Romanov.
Nykyaikaisissa vartiolaivoissa on horisontin taakse yltävät sensorit ja ne voivat välittää tilannekuvaa päätöksenteon tueksi johtokeskuksiin.
Hukkaan laivat eivät kuitenkaan mene. 
”Tursas-luokka on palvellut hyvin ja toivottavaa olisi, että niille löytyisi jatkosijoituspaikka merenkulun opetuslaitoksesta kuten Merikarhu- alukselle löytyi Kotkasta”.
Niin Turva kuin tulevat uudet vartiolaivat ovat koostaan huolimatta yllättävän ympäristöystävällisiä. Kestävä kehitys on huomioitu jo suunnittelupöydällä. Polttoainejoustavuus mahdollistaa biokaasun käytön, lisäksi runko on muotoiltu kestävällä tavalla ja muun muassa hukkalämpöä käytetään kansitilojen lämmitykseen.

Vaativa ja monipuolinen työpaikka

Vartiolaiva Turva on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen alus, ja vaatii paljon myös henkilökunnalta. Sen eräs erityispiirre on henkilökunnan vähäinen määrä:  vuorossa on kerrallaan vain  14-20 henkeä. 
Turvalla työskentely vaatii jatkuvaa kouluttautumista. 
”Oma motivaatio laivauralle ja kaiken tietomäärän sisäistäminen on avainasemassa.  Uutta tulee pystyä omaksumaan vuodesta toiseen ja sen perusteella kehittämään omaa toimintaa”, kertoo  päällikkö Sami Romanov.
Romanovin mukaan kadettikoulu Merisotakoulussa antaa hyvät perusteet, mutta työssä oppiminen vaatii  päivittäistä motivaatiota ja tiedonnälkää. Romanov itse on valmistunut myös merikapteeniksi. Hänen mukaansa siviilimerenkulun opinnot laajentavat tietotaitoa ja antavat tehtäväkenttään näkökulmaa. 
Romanov päätyi Turvalle palveltuaan ensin alueupseerina Ahvenanmaan merivartioalueella Saaristomeren merivartiostossa, sen jälkeen Tursas- ja Telkkä-luokan aluksilla perämiehenä, yliperämiehenä ja päällikkönä Saaristomeren- ja Länsi-Suomen merivartiostoissa. Sieltä hän siirtyi rikostorjuntaupseeriksi Länsi-Suomen mervartiostoon, josta tie vei yliperämieheksi Turvalle. Kansainvälistä kokemusta Sami Romanov keräsi Merikarhu-aluksen päällikkönä monikansallisessa Frontex-operaatiossa, kunnes päätyi Turvan päälliköksi.