Merellä Vartiolaivalla harjoitukset muodostavat arjen

Ulkovartiolaivan vartiosuunnittelu rakentuu operaatioiden lisäksi erilaisten harjoitusten ympärille, esimerkiksi: ympäristövahinkojen torjunta-, meripelastus-, voimankäytöllinen- tai sotilaallinen harjoitus. Suuremmat ja näkyvämmät harjoitukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä perusteiden osaaminen ja hallinta muodostavat edellytykset, joilla varmistetaan aluksen jatkuva valmius suorittaa sille annettavat tehtävät tehokkaasti ja turvallisesti.

Vartiolaiva on itsenäinen yksikkö, jonka tulee kyetä omatoimiseen ja pitkäkestoiseen työskentelyyn merellä. Kuukausittain laivalla pidetään vähintään palontorjunta-, vauriontorjunta-, pelastus- ja pelastautumisharjoitukset, jotka on katsottu kaikista tärkeimmiksi harjoitteiksi aluksen oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Aluksen monipuolisten suorituskykyjen käyttövalmius asettaa vaatimuksen kaikkien järjestelmien ja toimintamallien säännönmukaiselle harjoittelulle, jonka johdosta harjoittelu aluksella on päivittäistä. Säännönmukaisessa harjoittelussa painottuu rutiinien tärkeys, sekä valmius soveltaa perustoimintamalleja eri tilanteisiin. Tasalaatuisen ja kattavan koulutustason varmistamiseksi aluksen koulutusseuranta on toteutettu henkilötarkkuudella, jolla varmistutaan koko aluksen henkilöstön kattavasta osaamisesta eri toimintatilanteisiin.

Harjoituksia vartiolaiva Uiskolla

Vartiolaiva Uiskon toukokuuhun ajoittuneen vartiovuoron harjoituskierto avattiin toteuttamalla vauriontorjuntaharjoitus, jossa aluksen suurtehopumppujen käyttöä harjoiteltiin mahdollista vuototilannetta silmällä pitäen. Harjoitus rakentui aluksen oman vuototilanteen vakauttamiseen, mutta samalla ylläpidettiin kykyä operoida suurtehopumppuja meripelastustehtävällä, jossa pyritään vakauttamaan hädässä olevan aluksen vuotovakavuus.

Yhdentoista päivän mittaisen vartiovuoron edetessä oli seuraavaksi vuorossa paloharjoitus. Harjoitus aloitettiin päiväohjelman mukaisesti kuuluttamalla harjoitukseen suunniteltu tilanne, joka tällä kertaa tarkoitti simuloitua tulipaloa aluksen konehuoneessa.

Konehuoneen sammutusjärjestelmän käytön lisäksi savusukellusparit varustautuivat aluksen paloasemilla, ja samanaikaisesti toimintaryhmät valmistelivat palontorjuntakalustoa sammutushyökkäykseen. Harjoituksen kulkua elävöitettiin tällä kertaa siten, että harjoitukseen sisällytettiin savusukeltajien toteuttama sammutushyökkäys konehuoneeseen.

Savusukelluspari harjoittelemassa sammutushyökkäystä konehuoneeseen.

Pelastusharjoituksessa tilanne kuvattiin heittämällä alukselta pelastusrengas mereen kesken merimatkan, josta harjoituksen toteuttaja teki ilmoituksen vahdissa olevalle henkilöstölle. Rutiininomaisesti merivahdin johdosta vastannut vahtipäällikkö toimeenpani harjoituksen yleiskuulutuksella, jonka jälkeen aluksen käytävät ja miehistötilat täyttyivät liikkeestä henkilöstön siirtyessä omille tehtäväpaikoilleen.

Alus käännettiin ympäri kohti oletettua putoamispaikkaa, ja tähystäjät saivatkin pian tämän jälkeen havainnon etsittävästä pelastusrenkaasta. Aluksen valmiusvene laskettiin mereen viivytyksettä, ja venemiehistö suuntasi kohti pelastusta odottavaa kohdetta.

Uiskon valmiusvene lähdössä kohteensuojaustehtävälle osana sotilaallista harjoitusta.

Määräaikaisharjoitusten lisäksi Uiskon vartiovuorolle sisältyi öljyntorjunnan harjoittelua valmistelemalla keräyskalusto käyttökuntoon, suojasumun koekäyttöä ja huoltoa oman toiminnan suojaamiseksi sekä kaksi erillistä sotilaallista harjoitusta yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Teksti: Luutnantti Janne Hissa

Artikkelin pääkuva: Vartiolaivan omasuojaksi tarkoitettu suojasumu huuhtelee aluksen kansia, tarkoituksena laimentaa myrkyllisten aineiden pitoisuuksia kemikaalivaarallisella tehtävällä.

Lue lisää:

Vartiolaiva Uisko telakalla – mitä se käytännössä tarkoittaa? | Rajamedia

Vartiolaiva Uiskon marraskuinen vartiovuoro | Rajamedia

Konealan henkilöstö pitää vartiolaivat teknisesti kunnossa | Rajamedia