Hyppää sisältöön

Merellä Blogi Rajavartiolaitos merellä liikkujien ja Itämeren turvana

Merellä vaaratilanteilta ja ongelmilta ei aina vältytä, minkä takia Rajavartiolaitos on läsnä merellä vuoden jokaisena päivänä. Merellisten tehtäviemme menestyksekkään hoitamisen kulmakivinä ovat Rajavartiolaitoksen henkilöstön rautainen ammattitaito, monikäyttöinen kalusto ja toimiva yhteistyö, kirjoittaa yksikön päällikkö, meriturvallisuusjohtaja Mikko Simola.
13.10.2021 9.45
Vartiolaiva Tursas merellä. Vieressä merivartijat nopeaveneessä.

Rannikkovartiostotoiminnot edellyttävät laaja-alaista osaamista. On hyvä tiedostaa, että Rajavartiolaitos on Suomen johtava rannikkovartiostotoimintojen toteuttaja. Rannikkovartiostotoiminnot ovat eurooppalainen laaja-alainen käsite, joka sisältää rajojenvalvonnan merialueella, meripelastuksen, meriympäristön suojelun, yleisen lainvalvonnan merellä, meriturvallisuuden, kalastuksen valvonnan, tullivalvonnan sekä merenkulun turvatoimet.

Osaava henkilöstö luo vahvan perustan

Ammattitaito on yksi Rajavartiolaitoksen arvoista ja sen voi sanoa luovan perustan kaikelle toiminnallemme. Merellisten toimintojen parissa työskenteleviltä vaaditaan monipuolista osaamista ja kykyä toimia turvallisesti kaikenlaisissa olosuhteissa. Onnettomuudet sattuvat harvoin hyvällä säällä. Koulutukselle ja jokapäiväiselle meriturvallisuustyön tekemiselle asetettavien vaatimusten tulee olla korkealla, sillä osaamista tarvitaan monelta eri osa-alueelta: työtehtäviin voi kuulua rajaturvallisuuden ylläpidon lisäksi esimerkiksi meripelastustehtäviä, öljyntorjuntaa ja alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Merellinen toimintaympäristö myös monimutkaistuu, laivaliikenne lisääntyy ja tilanteiden muutosten ennustettavuus on entistä vaikeampaa. Jotta näihin muuttuviin vaatimuksiin pystytään vastaamaan, kehitämme ja päivitämme osaamistamme jatkuvasti.

Kalustolta vaaditaan monikäyttöisyyttä

Kalusto ei korvaa ammattitaitoista henkilöstöä, mutta se on tärkeässä roolissa tehtävien menestyksellisen ja turvallisen suorittamisen kannalta. Itämeren erityispiirteet tekevät siitä haasteellisen toimintaympäristön ja asettavat kalustollemme monenlaisia vaatimuksia. Kaluston tulee soveltua esimerkiksi kapeille väylille, saaristoon ja avomerelle. Sen on toimittava myös jäätalvina. Lisäksi esimerkiksi Rajavartiolaitoksen vartiolaivojen täytyy pystyä toimimaan myös silloin, jos ilmaan on päässyt kemikaalia tai mereen on valunut öljyä. Ainoa nykypäivän vaatimusten mukainen vartiolaivamme Turva on suorituskyvyltään ainutlaatuinen alus, joka pystyy toimimaan kaikissa olosuhteissa. Se on kansainvälisestikin omassa luokassaan. Toivottavasti muutaman vuoden päästä valmistuvat uudet vartiolaivat parantavat toimintakykyämme entisestään niin rajaturvallisuuden, meripelastuksen kuin ympäristövahinkojen torjunnan osalta.

Lisäksi Rajavartiolaitoksen miehitetyillä ilma-aluksilla on tärkeä rooli merellisissä toiminnoissa. Meripelastuksen ohella ilmasta käsin havaitaan tehokkaasti esimerkiksi mereen vuotanutta öljyä. Kalustomme on myös tärkeä tuki muille viranomaisille. Käytöstä poistuvan vartiolaiva- ja valvontalentokonekaluston korvaamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys Suomen merellisen rajavalvonnan, merialueilla liikkuvien turvallisuuden sekä herkän meriluonnon suojelun, mutta myös Suomen kansainvälisten velvoitteiden kannalta.

Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa välittömän valmiuden

Suuronnettomuuden riski vilkkaalla Itämerellä on jatkuvasti läsnä ja siihen tulee varautua. Johtavana meripelastusviranomaisena Rajavartiolaitos toimii merellä vuoden jokaisena päivänä ja toiminta perustuu kattavaan tilannetietoisuuteen ja ajantasaiseen tilannekuvaan siitä, mitä merellä tapahtuu. Tämä mahdollistaa ennakoinnin ja välittömän reagoinnin, jos jotain tapahtuu. Vahvuutenamme on myös toimiva ja luotettava johtamisjärjestelmä, jonka ansiosta esimerkiksi rajatilanteen hallinta tai pelastusoperaatio voidaan käynnistää välittömästi ja kokonaisuutta pystytään johtamaan hallitusti ja tehokkaasti. 

Vaikuttavaa ja tiivistä viranomaisyhteistyötä

Tehtäväkenttämme lisäksi myös toiminta-alueemme on laaja, sillä Suomella on aluevesirajaa noin 1250 kilometriä.  Tiivis ja toimiva yhteistyö eri viranomaisten ja vapaaehtoisen kanssa onkin välttämätöntä, sillä yhdessä toimiminen on usein tehokkaampaa. Esimerkkinä hyvin toteutetusta merellisestä viranomaisyhteistyöratkaisusta on merialueen tekninen valvontajärjestelmä, jossa eri viranomaiset voivat hyödyntää toinen toistensa sensoreja.

Kalustohankintojen lisäksi myös merialueen tekninen valvontajärjestelmä tulee uudistaa nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös kansainvälisellä tasolla. Rajaturvallisuuden saralla tehtävän kansainvälisen yhteistyön ohella ympäristövahinkojen torjunta edellyttää Itämeren alueella jatkuvaa yhteistyötä. Tätä yhteistyötä harjoiteltiin muun muassa elokuussa, kun Rajavartiolaitos johti ensimäistä kertaa suuren kansainvälisen Balex Delta -ympäristövahinkojen torjuntaharjoituksen. Lisäksi lähimpien rajanaapuriemme, kuten Ruotsin ja Viron viranomaisten kanssa tehtävä merellinen yhteistyö on jokapäiväistä.

Mikko Simola katsoo kameraan ja hymyilee. Taustalla näkyy Suomen lippu. Kuvan alareunassa on vihreä palkki, jossa Rajavartiolaitoksen karhunpäätunnus.

Kirjoittanut yksikön päällikkö, meriturvallisuusjohtaja Mikko Simola.

Lue lisää aiheesta:

”Balex Delta -harjoitus on meille näytön paikka” 

Vartiolaiva Turva on suorituskyvyiltään ainutlaatuinen alus

Merivartijana Ahvenanmaalla