Merellä Merivartijana Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla vierailee kesäkauden aikana noin 15 000 huvivenettä miehistöineen, turisteja tulee   mantereelta, Ruotsista, ympäri Eurooppaa ja kauempaakin. Lautat tuovat vuosittain noin kaksi miljoonaa matkustajaa ja 258 000 ajoneuvoa Ahvenanmaalle, ja samassa ajassa lentokentän kautta saapuu vajaa 60 000 matkustajaa. 

Ahvenanmaa eroaa muusta Suomesta muun muassa itsehallinnon takia.  
”Tämä tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalla sovelletaan kahta eri lakia. Esimerkiksi vesiliikennevalvontaa tehdessä sovelletaan Ahvenanmaan maakuntalakia ja rajatarkastuksissa sovelletaan Suomen lakia. Yksiköiden on omatoimisesti pyrittävä ymmärtämään Ahvenanmaan uusia lainsäädäntöjä ja miten niitä tulisi soveltaa, sillä yleensä virallinen soveltamisohje puuttuu,” nuorempi merivartija Jessica Salminen Ahvenanmaan merivartioasemalta kertoo.

Ongelmia voi syntyä joskus, kun Rajavartiolaitoksessa otetaan käyttöön uusia tietokonejärjestelmiä, jotka esimerkiksi käsittelevät sakkoja, sillä näissä on harvoin otettu Ahvenanmaan maakuntalaki huomioon. 

Ainoa virallinen kieli on ruotsi 

Toinen eroavaisuus mantereeseen verrattuna on kieli, sillä Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Tästä johtuen kaikki viranomaisten tiedotteet ja lausunnot tulee julkaista ruotsin kielellä. Ahvenanmaalaisista 88 % puhuu ruotsia äidinkielenään, mikä tarkoittaa myös sitä, että osa Ahvenanmaan merivartioaseman henkilökunnasta on yksikielisesti ruotsinkielisiä.  

”Moni paikallisista asukkaista toki osaa vähän suomea, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että he ymmärtäisivät tarpeeksi hyvin virallisia tekstejä. Tämän takia on ehdottoman tärkeää saada ahvenanmaalaisia koskevat Rajavartiolaitoksessa julkaistut tiedotteet ja lausunnot ruotsin kielellä. Näin vältytään väärinkäsityksiltä ja juridisesti kaikki ovat puhtailla vesillä,” Salminen korostaa.  

”Asiakaskohtaamiset onnistuvat aina kielestä riippumatta. Yleensä pyritään siihen, että molemmat kielet ovat edustettuina partiossa, mutta aina tämä ei ole mahdollista, silloinkin yhteisymmärrykseen päästään, jollei muulla niin viittomakielellä. ” 

Merivartijan työtehtävät Ahvenanmaalla 

Jessica Salmisen työtehtäviin kuuluu muun muassa rajatarkastuksia, ulkomaalaisvalvontaa, rajojen valvontaa ja alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Tämän lisäksi merivartijoiden vastuulla ovat merelliset tehtävät, kuten vesiliikenteen valvonta, alustarkastukset ja erilaiset meripelastustehtävät. 

”Maantieteellisesti partiointia on mahdotonta suorittaa koko Ahvenanmaan alueella, sillä maa-aluetta on noin 1 550 km² ja merialuetta on noin 11 990 km². Saaria on yli 6 700, joista noin 60 on ympärivuotisessa asutuksessa. Partioiden suunnittelussa riskianalyysi on avainasemassa ja kommunikaatio Ahvenanmaan ja Kökarin merivartioasemien välillä on todella tärkeää.” 

Ahvenanmaalla on valvontakeskus, joka on miehitettynä niin usein kuin mahdollista. Toiminta perustuu operatiiviseen käskyyn. Valvontakeskuksen operaattorin tehtävä on valvoa ja ylläpitää merellistä tilannekuvaa Ahvenanmaan merialueella niin, että johtokeskus voi muodostaa valvonnallisen painopisteen muualle.  

 ”Operaattori on myös tärkeä ja hyödyllinen tehtävän tullessa, sillä hänellä on nopeasti eri rekisterit ja kartat auki tietokoneella ja suurempien tapahtumien sattuessa hän voi toimia yhdyshenkilönä eri viranomaisyksiköiden välillä. Mahdollisesti hänellä on myös merentasolla olevaa partiota parempi tilannekuva, sillä hänellä on käytössään erilaisia valvontajärjestelmiä.” 

Merivartijoilla myös erityiskoulutusta 

Ahvenanmaan henkilökuntaa on koulutettu rajavalvonnan, rajatarkastuksen ja meripelastuksen lisäksi myös muihin tehtäviin. 

”Meiltä löytyy henkilöitä, joilla on erityiskoulutusta muun muassa rikostorjunnasta, -tiedustelusta ja meripelastuksesta. Moni on osallistunut myös Välimerellä FRONTEX-operaatioihin. FRONTEX-operaatiot kehittävät myös meidän tehtäviimme tarvittavaa ammattitaitoa,” Salminen sanoo. 

Kolmasosa Ahvenanmaan merivartioston henkilökunnasta asuu mantereella. Työmatkat ovat monille pitkät, ja he ovat riippuvaisia lauttojen aikatauluista ja kulusta. Tämä voi koitua ongelmaksi, jos lautat eivät sään takia voi pysähtyä Ahvenanmaalla. 

Kuten muualle Länsi-Suomeen, myös Ahvenanmaalle on tullut uusia merivartijoita. Edelliset uudet merivartijat saapuivat Ahvenanmaalle noin kymmenen vuotta sitten.  
”Helsinki-Vantaan lentokentältä siirrettiin myös merivartija Ahvenanmaalle. Hänen mukanaan tuli paljon uutta ja päivittynyttä tietoa rajatarkastuksista ja eri rekistereiden käytöstä. Lisäksi Ahvenanmaalle on saatu huoltoasentaja, joka on kultaakin arvokkaampi tietokone- ja elektroniikkaongelmien sattuessa,” Salminen kertoo. 

Paikallistuntemus auttaa arjessa 

Merivartioston toiminta Ahvenanmaan laajassa saaristossa asettaa vaatimuksia kalustolle. 
”Kökarin merivartioasemalla veneet ovat asemalla niin kuin merivartioasemilla yleensä on. Ahvenanmaan merivartioasema sijaitsee Maarianhaminassa Lotsbergetilla, josta on mentävä autolla veneille. Muutama ajoneuvo on myös sijoitettu siten, että pystyy liikkumaan paitsi pääsaarella myös ulkosaaristossa. Tehtävän tullessa on todella tärkeää tietää, minne ollaan menossa, mistä pitäisi lähteä ja millä veneellä”, Jessica Salminen sanoo. 

Vaihtoehtoina ovat nopeat veneet, partioveneet ja apuveneet – veneiden varustuksissa on kuitenkin eroja. Nopealla veneellä pääsee esimerkiksi lähes kaikkien siltojen alta, jolloin matka voi lyhentyä ja nopeutua huomattavasti. 

”Venetyypin valintaa varten meillä on kymmenkunta tiedossa olevaa veneen vesillelaskupaikkaa ja paikallistuntemuksen merkitys on suuri. Jäisissä olosuhteissa rannikkovartiovene on ainoa vene, jota voi käyttää.” 

Viranomaisyhteistyötä Ahvenanmaalla 

Yhteistyö Ahvenanmaan merivartioston ja muiden viranomaisten kanssa on tiivistä. Poliisilaki on Ahvenanmaalla eri kuin mantereella, ja tämä vaikuttaa Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin.  

”Yksinkertaistettuna voi sanoa, että kaikki toiminta, jota suoritetaan maalla, esimerkiksi kuljettajien puhallutukset ja YJT-tehtävät, kuuluvat ainoastaan poliisille”, Salminen kertoo.  
”Poliisin pyynnöstä saamme kuitenkin lain mukaan suorittaa edellä mainittuja tehtäviä. Joskus poliisi liittyy partioomme, sillä heillä ei ole omia veneitä käytössään.” 

Yhteispartiointia suoritetaan poliisin kanssa ahkerasti myös maalla ja olemme yhteydessä toisiimme, jollei päivittäin, niin viikoittain.  

”Tullin kanssa teemme myös yhteistyötä vaikkakin hieman pienemmässä mittakaavassa kuin poliisin kanssa, ja pelastuslaitoksen kanssa harjoitellaan tasaisin välein. Ainoa tarkkuusalkometri Ahvenanmaalla on Ahvenanmaan merivartioasemalla, joka on sekä poliisin että rajan käytössä. Kynnys ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin on todella matala.” 
 

Juttu on julkaistu aiemmin Rajamme vartijat -lehdessä.