Merellä Vastavalmistuneen luutnantin mietteitä ensimmäisten ulkovuorojen jälkeen
Morjesta! Olen luutnantti Sampo Lehto ja toimin perämiesharjoittelijana vartiolaiva Uiskolla. Valmistuin Maanpuolustuskorkeakoulusta noin kuukausi sitten ja olen nyt sijoitettuna ensimmäiseen työtehtävääni. Takana on nyt kaksi ensimmäistä ulkovuoroa ja avaan hieman ajatuksia kuluneista reissuista.
Odotukseni vartiolaivalla työskentelystä ja nuoremman upseerin tehtävistä ovat pääosin täyttyneet. Pääsin kadettina osallistumaan vartiolaivalla työskentelyyn muutaman työharjoittelujakson merkeissä, jolloin sain karkean käsityksen siitä, mitä ensimmäiseltä työtehtävältä odottaa.
Perämiesharjoittelijana olen laajasti mukana kaikissa laivan sisäisissä tehtävissä. Eri osa-alueiden kanssa työskentely kehittää ammattitaitoa, sekä luo valmiuksia tulevaisuuteen laivan vahtipäällikkönä toimimiseen. Olen käytännönläheinen upseeri ja opin parhaiten itse tekemällä. Oli tehtävänä sitten merenkulku, kansityöt tai yksikön hallinnolliset asiat, ”kädet saveen” -periaatteella kehitys on usein tehokkainta.
Miehistöön ja samalla uuteen työporukkaan liittyminen ei ehtinyt jännittää lainkaan, sillä minut otettiin osaksi joukkoa ja arjen askareita ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Laivalla vallitsee vankka yhdessä tekemisen meininki, jossa kaikki tekee kaikkea, omaa virallista tehtävää katsomatta. Laivalla työskentelee monen alan asiantuntijoita, joiden anti oppimisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää.
Vaikka valmistuminen on takana päin, todellinen oppiminen alkaa nyt. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa erinomaiset eväät oppimiseen ja työpaikalla on luotettava tukiverkosto, jossa aina saa tukea, mikäli sormi menee suuhun. Ensimmäisessä työtehtävässä informaatiotulva on luonnollisesti valtava, mutta siitäkin selviää rauhallisen ja oma-aloitteisen asenteen kanssa.
Uusia haasteita innolla odottaen
luutnantti Sampo Lehto
Vartiolaiva Uisko
