Hyppää sisältöön

Ilmassa Valvontalennot ovat tehokas tapa katsoa mitä rajoilla tapahtuu

Turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi, mikä heijastuu myös Rajavartiolaitoksen valvontalentoihin maa- ja merirajoilla. Uusi tekniikka tuo lisää suorituskykyä valvontaan.
23.3.2023 11.55
Lähikuva helikopterin lentäjästä lennolla.

Yksi Rajavartiolaitoksen ilma-alusten, helikopterien ja lentokoneiden, päätehtävistä on rajojen valvonta maalla ja merellä. Ilmasta tapahtuvalla valvonnalla on merkittävä rooli tilannekuvan luomisessa ja tiedonhankinnassa. 

Lisäarvoa monikäyttöisyydestä

Ilma-alukset ovat yksi rajojen valvonnan menetelmä partioinnin ja teknisen valvonnan ohella, ja lentotoiminta nimenomaan täydentää ja tukee maa- ja merivartiostoja. Ilma-aluksien tuoma lisäarvo on niiden monikäyttöisyys. Ilmassa ollessaan ne voivat nopeasti ryhtyä etsimään luvatonta rajanylittäjää tai siirtyä etsintätehtävään toisen viranomaisen avuksi. Ilma-aluksilla nähdään myös alueille, joita ei esimerkiksi koirapartioilla saada tarkastettua.

Valvontalennoille osallistuu myös aluevastuussa olevien rajavartiostojen virkamiehiä, jotta lennoilla olisi paras paikallistuntemus mukana.

Sen lisäksi, että ilmasta näkee alueen paljon laajemmin, helikopterien etuna on, että niillä voidaan siirtää nopeasti partio paikalle, esimerkiksi takaa-ajotilanteessa takaa-ajettavan reitille. Eteläisessä Suomessa tiestö on kattavaa, mutta lentotoiminnan painopisteenä onkin pohjoisempi osa itärajasta.

Lisäksi ilmasta näkee hyvin, missä kunnossa raja-aukko on. Tätä hyödynnetään paljon, sillä rajajärjestyssopimus velvoittaa pitämään rajan kunnossa ja esimerkiksi kaatuneet puut pitää raivata pois.

Itärajan valvonnassa käytetään pääasiassa yksimoottorisia AW119 Koala -helikoptereita, mutta jonkin verran myös Dornier-valvontalentokoneita. 

Helikopterin sisällä henkilö oranssissa haalarissa ja mustassa kypärässä katsoo ikkunasta ulos.

Merivartiostojen tukena merialueiden valvonnassa

Merialueen tilannekuva muodostuu monista eri lähteistä, ja valvontalennot osallistuvat osaltaan tilannekuvan tuottamiseen. Tietoa tuotetaan kaikkien viranomaisten tarpeisiin. Valvontalentokoneiden tehtäviin kuuluu muun muassa Itämerellä liikkuvien alusten tunnistaminen.

Tunnistaminen on myös alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Aluksilla tulisi esimerkiksi olla päällä AIS-järjestelmä (automatic identification system), jota käytetään alusten tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen. Valvontalennoilla käydään tarkistamassa, että AIS-järjestelmän välittämä tieto pitää paikkansa. 

Lentokoneilla valvotaan myös merellisen ympäristön tilaa ja paljastetaan mahdollisia ympäristövahinkoja, kuten öljypäästöjä. Merellisen ympäristövahingon sattuessa lentokoneilla on tärkeä rooli torjuntaoperaatioissa, sillä ilmasta voidaan havainnoida aluetta paremmin kuin meren pinnalta. 

Tekniikka mahdollistaa tilannekuvan kaikissa olosuhteissa

Tekniikan ansiosta tietoa saadaan laajoilta alueilta kaikissa valaistusolosuhteissa. 

− Ilma-aluksella pystyään ”vilkaisemaan” nopeasti laajaa aluetta, ja tilannekuvaa raja-alueesta saadaan myös pimeällä sensorien ansiosta, vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen kuvaa.

Ilma-alukset välittävät paljon tietoa maahan ja merelle, jota ei analysoida pelkästään ihmissilmin. Nykyaikana tietoa on mahdollista saada niin paljon, että tulevaisuudessa tavoitteena on hyödyntää analyysissa esimerkiksi tekoälyä, joka auttaa paljastamaan luvattomat rajanylittäjät ja muun laittoman toiminnan. 

Lue lisää:

”Täällä ei kukaan ole pieni ratas” Rajavartiolaitoksen lentäjän työ on itsenäistä ja vaihtelevaa | Rajamedia

Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminta on jatkuvaa harjoittelua | Rajamedia

“Suihkukone on järkevin, suorituskykyisin sekä kustannustehokkain vaihtoehto” | Rajamedia