Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Ilmassa ”Täällä ei kukaan ole pieni ratas” Rajavartiolaitoksen lentäjän työ on itsenäistä ja vaihtelevaa

Rajavartiolaitoksen Dornier DO-228 – koneet ovat tuttu näky Itämeren rantojen asukkaille. Kapea ja suhteellisen matala Itämeri on haavoittuva merialue, ja ympäristövahinkojen kuten öljypäästöjen havaitsemisessa lentokoneiden sivukulmatutkat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Juuri ympäristövahinkojen torjunta on eräs Rajavartiolaitoksen lentokoneiden tärkeistä tehtävistä.
18.6.2021 14.03

Lentokoneiden kotitukikohta on Turussa. Siellä niin lentokoneet kuin lentäjät, pintapelastajat, lentomekaanikot ja operaattorit useimmiten päivystävät tehtäviä odotellessa. Vartiolentolaivueen Helsinki-Vantaan tukikohta puolestaan on paikka, jossa lentokoneet ja helikopterit tavallisimmin huolletaan. Vartiolentolaivue on myös majuri Kenneth Rosenqvistin työpaikka.  

Rosenqvist siirtyi Rajavartiolaitokseen Ilmavoimista vuonna 2009. Tavallisin urapolku Rajavartiolaitokseen lentäjäksi menee lentoreserviupseerikurssin ja kadettikurssin kautta niin, että koulutuksen loppu on Rajavartiolaitoksen omaa. Rosenqvist kuitenkin päätyi Rajavartiolaitokseen ja Vartiolentolaivueeseen myöhemmässä uransa vaiheessa.   

Lentäjän työ Rajavartiolaitoksella on Rosenqvistin mielestä erityisen monipuolista johtuen juuri viraston Puolustusvoimia pienemmästä koosta.  
”Täällä ei kukaan ole pieni ratas, vaan täällä halutessaan omaan työhönsä voi vaikuttaa paljon”.

Rosenqvist vastaa apulaishankepäällikkönä nykyiset koneet korvaamaan pyrkivästä MVX-hankkeesta, mutta hän lentää edelleen.  

”Rajavartiolaitoksen lentäjän työ on siitä hienoa, että lentäminen jatkuu koko uran ajan. Itsekin olen esikuntatehtävissä, mutta lennän edelleen viikottain.” 

”Parasta työssä on sen monipuolisuus ja vaihtelevuus. Olen koko urani ajan saanut tehdä erilaisia tehtäviä, ja nyt olen mukana kehittämässä uutta suorituskykyä MVX-hankkeessa.” 
Työ on myös kansainvälistä. Siihen kuuluu simulaattorikoulutuksia eri maissa ja kansainvälisiä operaatioita. Ympäristövalvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa, lisäksi osallistutaan Frontexin operaatioihin. Suomi on ollut mukana 19:ssa Frontex – operaatiossa, Rosenqvist itse 14:ssä.  Suomi erottuu operaatioissa erityisesti ympäristövalvonnassa. Jo Dornier DO-228 -koneiden hankinnan aikaan vuonna 1995 oli selvää, että ympäristön valvonta ilmasta käsin tulee olemaan eräs merkittävä tehtävä Rajavartiolaitoksen koneille. Nyt koneet ovat vanhentuneet. 

”Sekä itse ilma-alus että sensorit ovat yli kymmenen vuotta vanhoja. Dornierit eivät enää vastaa nykypäivän vaatimuksiin”, toteaa Rosenqvist.  
Tärkeä osa Vartiolentolaivueen työtä on varautuminen suuriin ympäristöonnettomuuksiin. Nykyisellään koneet eivät välttämättä havaitse kaikkia öljypäästöjä, lisäksi reaaliaikainen ja salattu tiedonsiirto ei ole mahdollista Dornier-koneilta käsin. 

”Koneiden uusiminen on eräänlainen vakuutus Itämerelle. Suuronnettomuuden tuhojen korjaaminen tulisi varmasti paljon kalliimmaksi kuin sen ennaltaehkäisy”, pohtii Rosenqvist. 
Toki lentokoneet tekevät myös itärajan valvontaa. Nykyään kuitenkin helikopterit ovat entistä suuremmassa roolissa, sillä myös niissä on tarvittavia sensoreita. Aikaisemmin helikopterien rooli oli lentää hitaasti ja matalalla ja tehdä visuaalisia havaintoja, ja lentokoneet käyttivät sensoreita ja infrapunakameroita. Nyt modernia teknologiaa on myös helikoptereissa.  
Lentäjän työssä on hohtoa ja se on varmasti monen lapsuuden haave. 

Rajavartiolaitoksen lentäjä, majuri Kenneth Rosenqvist ei ollut kuitenkaan ajatellut ammattia vakavissaan ennen varusmiespalvelustaan. Siellä hän innostui hakemaan Ilmavoimiin.  
”Olisin saattanut hakeutua Rajavartiolaitokselle jo aiemmin, jos olisin tiennyt tästä lentotoiminnasta. Minun armeija-aikoinani ei ollut sosiaalista mediaa, joten tiedonhankinta oli vaikeampaa. Toivon, että lentämisestä innostuneet varusmiehet harkitsevat vakavasti Rajavartiolaitosta työpaikakseen”.