Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Ilmassa Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminta on jatkuvaa harjoittelua

Rajavartiolaitoksen helikopterit ovat meripelastuksessa ja rajavalvonnassa vertaansa vailla olevia työvälineitä. Suorituskyvyn takana on kuitenkin aina myös ihminen.
18.6.2021 12.56

Helikopteritoiminta onkin jatkuvaa harjoittelua ja varautumista. 
Helikopterit, kuten muukin lentoteknologia, on kehittynyt vuosikymmenien mittaan valtavasti. 1960-luvulla hankituilla Rajavartiolaitoksen ensimmäisillä sairaankuljetushelikoptereilla ei saanut lentää yöaikaan eikä huonolla säällä.  


Tänä päivänä koneissa on tarkkaa sensoriteknologiaa, automaattisia toimintoja ja muuta teknologiaa, joka tekee niin henkilön etsintöjen kuin rajojen partioinnin paljon entistä helpommaksi ulkoisista olosuhteista riippumatta. Suuri tekijä on kuitenkin edelleen inhimillinen. 
”Miehistö on suuri osa suorituskykyä”, muistuttaa lentotoiminnan johtaja  Roope Kauhanen Vartiolentolaivueesta. 


”Harjoitustoiminta on mennyt harppauksin eteenpäin. Nykyisin harjoitukset ovat lähellä tehtäväprofiilia: päivittäiset harjoitukset perustuvat niihin tehtäviin, joita helikoptereilla tosielämässä on,” Kauhanen kertoo. 

”Lentolaitteet voivat olla vaikka minkälaiset, mutta jos tiimi ei toimi, ei niistä ole hyötyä.” 
Harjoitustoiminta on useampiportaista. Helikopterien ohjaajat harjoittelevat simulaattoreissa hätätoimenpiteitä, joiden tavoite on taata, että jos jotakin tapahtuu, helikopteri palaa turvallisesti tukikohtaansa tai laskeutuu muualle ilman henkilövahinkoja.  

”Keväisin ja syksyisin teemme paljon pakollisia keikkaluontoisia miehistöharjoitteita, jossa harjoitellaan ihmisten pelastamista. Keväisin painopiste on maastopaloissa, potilaskuljetuksissa ja vesitoiminnan vinssauksissa.” 

Syksyisin taas harjoitellaan pimeässä, jotta etsintöjen tekeminen ja meripelastus tosipaikan tullen onnistuisi myös pimeänä vuodenaikana. 

Harjoituksia tehdään myös muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi suuronnettomuuksiin varaudutaan yhteistyössä. Rajavartiolaitoksen helikopterien on aina oltava valmiita vaikkapa satojen henkilöiden evakuointia vaativaan laivaonnettomuuteen. Pahin skenaario Itämerellä liittyy matkustaja-aluksen ja kauppa-aluksen yhteentörmäykseen. 

”Kaikkea mahdollista 
mitä helikopterilla voi tehdä” 

Helikopterilentäjät päivystävät 2 – 3 päivää kerrallaan. Vuorot kestävät 14 tuntia, aamuyhdeksästä iltayhteentoista. Päivystämisen lisäksi päivät täyttyvät harjoituksista, suunnitelluista tilauslennoista ja jatkuvan lentovalmiuden ylläpidosta. 
Lentotoiminnan johtajan Roope Kauhasen mukaan Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjien päivät ovat monipuolisia. 

”Lentotoimintaa tehdään joka päivä. Välillä käydään korjaamohallissa tukemassa tekniikka huoltokoelennoin. Lisäksi on paperitöitä ja kehitystöihin liittyviä tehtäviä. Lentomekaanikko vastaa tarkastuksista teknisellä puolella. Pintapelastajilla ja ensihoitajilla on oikeus myös kuntoilla työaikana, sillä heidän on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa.” 

Rajavartiolaitos on kansainvälisesti erikoinen viranomainen sikäli, että poliisilla ja pelastustoimella ei ole omaa miehitettyä lentokalustoa vaan Raja toimii sisäisen turvallisuuden lento-operaattorina Suomessa. Juuri laaja viranomaisyhteistyö tekee toiminnasta sekä kustannustehokasta että kansainvälisesti ainutlaatuista.  

”Se, että olemme lento-operaattori sekä poliisille että pelastuslaitoksille, on kansainvälisesti poikkeavaa. Voi sanoa, että teemme kaikkea mahdollista, mitä viranomainen voi helikopterilla tehdä”, Roope Kauhanen kuvailee.” 
Virve-viranomaisverkon kautta kautta viranomaisyhteistyö toimii erittäin edistyksellisesti ja heijastuu muuhunkin kuin meripelastukseen. Virve on viranomaisille tehty, muista verkoista eristetty viestiverkko.