Maalla Porkkalan pakkovuokraus loi uusia haasteita sotien jälkeisen Rajavartiolaitoksen toimintaan
Suomen ja Neuvostoliiton poliittinen suhde oli jatkosodan jälkeen varsin säröinen. Rauhanehdot olivat kovia, mutta Suomi oli sitoutunut toteuttamaan ne ilman mutinoita. Aluepoliittisesti yksi merkittävimmistä rauhanehdoista oli Porkkalan alueen pakkovuokraaminen 50 vuodeksi Neuvostoliitolle sen sotilaallisia tarpeita varten. Alue tuli tyhjentää asutuksesta kymmenessä päivässä, mikä aiheutti suuria logistisia haasteita, joista onneksi vapaaehtoisten avustuksella selvittiin. Ennen alueluovutusta varmistettiin rajalle kilometrin levyinen suoja-alue, johon ei siviilikansalaisilla ollut minkäänlaista asiaa. Rajapuomi laskettiin uudelle valtiorajalle 29.9.1944 kello 8.
Jorvaksen siltavartio
Poikkeuksellinen valvontahaaste
Porkkalan alueen läpi kulki Suomelle hyvin tärkeä junayhteys Helsingin ja Turun välillä. Tämän yhteyden ylläpito vaati varsin uudenlaisia järjestelyjä, sillä Neuvostoliitto vaati matkustajavaunujen ikkunoiden suljettavan ja veturin vaihdettavan matkan ajaksi, jottei sotilasalueelta pääsisi livahtamaan mitään informaatiota lännen puolelle. Tässä toimittiin siten, että kun juna pysähtyi viimeisellä asemalla ennen Porkkalaa, vaihdettiin siihen Neuvostoliittolainen veturi, suljettiin ikkunat ja jokaiseen vaunuun laitettiin Neuvostoliiton vartija. Tämä herätti kiinnostusta myös muualla maailmassa, mikä johdatteli erityisesti amerikkalaisia turisteja junamatkalle suoraan Neuvostoliiton sotilastukikohdan lävitse. Neuvostoliitto teki tästä myös propagandavälineen käyttämällä vartiomiehinä erityisesti naamaan arpeutuneita sotaveteraaneja, joiden puvut usein kimaltelivat monista kunniamerkeistä.
Maarajan lisäksi sisältyi Porkkalan alueeseen myös kymmenien kilometrien pituinen meriraja, jota valvomaan perustettiin Rajavartiolaitoksen uudelleenorganisoinnin yhteydessä merivartiorykmentti. Myös rannikkotykistö perusti joitain vartioasemia saaristoon. Merirajan vartiointi oli erityisen tärkeää, sillä Porkkalan aluevesien läpi kulki liittoutuneiden ainoa turvallinen merireitti Helsinkiin ja sen itäpuolella sijainneisiin satamiin. Sodan jälkeen Neuvostoliitto piti reittiä avoinna vielä vuoteen 1948 asti, jotta sotakorvaukset ja Porkkalan huoltokuljetukset saataisiin kulkemaan turvallisilla ja miinavapailla vesillä. Tämän jälkeen Suomen merivartijat alkoivat ohjaamaan liikennettä avomerireitille Porkkalan aluevedet kiertäen sekä muutenkin vartioimaan alueen merellisiä rajoja kaikilta rajaloukkauksilta molemmin puolin.
Palautus etuajassa
Kun presidentti Paasikivi lähti pääministeri Kekkosen kanssa valtiovierailulle Neuvostoliittoon vuonna 1955, ei osannut lehdistö tai muukaan kansa odottaa, että matkan seurauksena päättäisi Neuvostoliitto antaa vuokraamansa alueen lähes 40 vuotta etuajassa takaisin Suomelle. Seuraavien kuukausien aikana Rajavartiolaitos laski Porkkalasta lähteneen yhteensä noin 22 000 ihmistä rautateitä pitkin sekä noin 9 000 meriteitse. Viimeinen neuvostojuna lähti Porkkalasta 26.1.1956, jolloin suomalainen rajakomppania marssi alueelle Espoonlahden sillan kautta. Tämä tapahtuma keräsi tuhatpäisen yleisön sekä satoja eri medioiden edustajia ympäri maailman.
Teksti: Otto Haikola, viestintävarusmies, RVLE
Kuvat: Rajamuseo
Lue lisää:
Vartioalus Turja – Jäämeren ja Itämeren kulkija | Rajamedia
Kun Lapista tuli kylmän sodan keskipiste - Neuvostoliiton ohjus osui Inarijärveen | Rajamedia
