Merellä Vartioalus Turja – Jäämeren ja Itämeren kulkija

Rajojen vartiointi Petsamossa kuului 1920-luvun puoliväliin saakka Lapin rajavartiostosta tarkoitusta varten lohkaistulle, kahden komppanian voimin toimineelle Petsamon rajavartiostolle (PRv). Myös merellinen valvonta kuului rajavartiostolle. Tarkoitusta varten ei alkuun ollut omia aluksia, mikä ei pidemmän päälle ollut kestävää.

Vuonna 1927 sisäministeriö lopulta tilasi Helsingin Hietalahden telakalta vartioaluksen. Alus valmistui alkukesästä 1928 telakan runkonumerolla 240 (teräs) ja sai nimen Turja. Kalevalassa Turja on toisintonimi Lapille ja yleensä maan pohjoisille äärille.

Kokonsa puolesta Turja vastaa jotakuinkin nykyisiä RV20-luokan rannikkovartioveneitä. Pituutta on 23 m, leveyttä 4,6 m ja syväyttä 2,7 m. Runko on terästä ja rakennettu jäissäkulkuun soveltuvaksi. Aseistuksena Turjalla oli keulakansijalustalla tanskalainen 7,62 mm Madsen pikakivääri.

Turja saapuu Petsamoon

Merikokeiden ja luovutuksen jälkeen vartioalus Turja aloitti reilun 2000 meripeninkulman matkansa pohjoiseen Helsingin eteläsatamasta presidentinlinnan edustalta 18.6.1928 ensimmäisenä päällikkönään Frans Emil Pyttynen, joka oli Petsamon Pyttysten sukua. 

Yleensä Turjan miehistöön kuului päällikkö, konepäällikkö ja viisi kansimiestä. Nuo kansimiehet pääsääntöisesti olivat petsamolaisia varusmiehiä – usein kalastajia ammatiltaan ja siten jo palvelukseen astuessaan kokeneita merenkävijöitä.

Turjan kotisatama oli alkuun Trifonan kylässä, mutta heti 1930-luvun alussa tien valmistuttua kahdeksan kilometriä pohjoisempaan Liinahamariin, siirtyi myös Turja sinne. Turjan toimenkuvaksi tuli yleisten valvonta- ja vartiointitehtävien lisäksi huolto- ja yhteysalustoiminta rajavartioston kenttävartioiden sekä alueen pienten kylien välillä. Turja oli 1920-30 -luvun taitteessa Suomen ainut valtionalus Jäämerellä, kunnes Merenkulkuhallituksen uusi ja suurempi M/L Jäämeri saapui alueelle vuonna 1933.

Petsamovuono

Vaiherikas sotapolku

Heti talvisodan alkaessa Turja sai tehtäväkseen Kalastajasaarennon siviilien evakuoinnin, jossa pääosin onnistuikin ennen kuin etenevien neuvostoliittolaisten tieltä oli vetäydyttävä. Liinahamari piti jättää ja suomalaiset päättivät upottaa Turjan ja M/L Jäämeren, jotteivat ne jäisi venäläisille. Turja upotettiin matalaan veteen Liinahamarissa pohjaventtiilit avaamalla. Talvisota näin jäi Turjan osalta lyhyeksi.

Välirauhan aikana Turja nostettiin ylös ja korjattiin Trifonassa. Samassa yhteydessä alus alistettiin Merivartiolaitokselle, joka puolestaan tuohon aikaan oli alistettu Puolustuslaitokselle. Jatkosodan alkaessa Turja oli jälleen valmis palvelukseen. 

Talvisodassa Turja päätettiin upottaa, jotta se ei jäisi venäläisille.

Uuden sodan merkit alkoivat Petsamossa näkyä kesän korvalla 1941. Ensimmäiset saksalaiset joukot alkoivat saapua Suomen satamiin 7. kesäkuuta 1941; näin todennäköisesti myös Liinahamariin.  15. kesäkuuta alistettiin Pohjois-Suomen puolustuksesta vastannut jääkärikenraalimajuri Siilasvuon johtama III AK saksalaisten AOK Norwegenin alaisuuteen. Myös Turja alistettiin saksalaisten johtoon. Turjan perustehtävänä säilyi kenttävartioiden huolto.

Turjan Madsen pikakivääri pääsi ensimmäisen kerran tositoimiin 31. heinäkuuta 1941, kun HMS Victorious:lta ja HMS Furious:lta käsin operoinut brittiläinen lento-osasto hyökkäsi Liinahamariin. Hyökkäävä osasto koostui yhdeksästä Swordfish ja yhdeksästä Albacore -torpedopommittajasta sekä näitä suojanneista Fulmar -hävittäjistä. 

Paria kuukautta myöhemmin 26. syyskuuta Liinahamarin satama joutui sukellusvenehyökkäyksen kohteeksi. Sukellusvene yllätti puolustuksen täysin ja sataman runsas tykistö ehti avaamaan tulen vasta, kun sukellusvene oli torpedonsa ammuttuaan painunut takaisin sukelluksiin. Liinahamarin satama selvisi hyökkäyksestä kuitenkin säikähdyksellä. 

Turjan sotapolulle mahtui edellisten lisäksi vielä monenlaisia muita sattumuksia. 

Vartioaluksesta matkustaja-alukseksi

Jatkosodan päätyttyä Turja ajettiin Norjan ympäri takaisin Itämerelle ja Turkuun. Turja siirtyi takaisin alkuperäiselle omistajalleen joulukuussa 1944, kun uuden rajavartiolain myötä Merivartiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitokseen. 1940-luvun lopulla Turja annettiin Pohjanlahden merivartioston käyttöön ja sen kotisatamaksi tuli Vaasan Brändösund. 

Turja peruskorjaustelakoitiin 1976 ja tuossa yhteydessä ilmeisesti myös pääkone vaihdettiin. Vuonna 1977 Turja kuitenkin huutokaupattiin yksityiselle vaasalaiselle omistajalle huvialuskäyttöön – erään muistitiedon mukaan 1600 markan pilkkahinnalla. Vuonna 1985 Turjasta tehtiin seuraavat kaupat ja aluksen sai haltuunsa H. E. Sjögren Ruotsin Söråkerista. Seuraavana vuonna herra Sjögren muutti Turjan nimeksi Petsamo. Vuonna 1993 hän myi aluksen edelleen Klart Skepp Stocksund AB:lle. Turjan/Petsamon kotisatamaksi tuli Stocksund Tukholman saaristossa. Käyttötarkoitus muutettiin huvialuksesta koulu- ja matkustaja-alukseksi, jossa roolissa se yhä palvelee nyt jo 92 vuoden ikäisenä.

Nykyisin koulu- ja matkustaja-aluksena palveleva Turja/Petsamo vuonna 2021.

 

Kirjoittaja: Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin.

Artikkeli on lyhennetty versio. Alkuperäinen on julkaistu Rajamme Vartijat 2/2022 -numerossa.