Merellä Blogi Merellisen suuronnettomuuden operatiivinen nyrkki – meripelastuslohkon johtoryhmä
Mayday-viesti saa meripelastusjohtajan henkilökohtaisen valmiustason nousemaan huippuunsa merivartioston johtokeskuksessa. Suomen tunnetuin meripelastuksen hätäliikenne lienee matkustaja-alus Estonian pelastustoimet käynnistänyt radioviestitys. Estonian onnettomuus sysäsi myös Suomen meripelastusjärjestelmän yhä jatkuvaan kehitystyöhön.
Kansallisesti Rajavartiolaitoksen vastuulla oleva meripelastusjärjestelmä auttaa tänäänkin merellä liikkujia sekä turvaa osaltaan meriemme herkkää luontoa. Vuosittain merivartiostot vastaavat satojen onnettomuustilanteiden johtamisesta. Tuhannet ihmiset saavat apua.
Meripelastustoimesta vastaavat Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostot omilla meripelastuslohkoillaan. Toiminta perustuu meripelastuslakiin sekä asetukseen meripelastuksesta.
Merivartioston johtokeskus luo pohjan merellisille turvallisuustehtäville
Johtokeskuksen ammattitaitoinen ja äärimmäisen sitoutunut henkilöstö luo koko Rajavartiolaitoksen merellisten turvallisuustehtävien pohjan. Johtokeskuksen toiminta eroaa Hätäkeskuksen toiminnasta erityisesti siinä, että hälytyksen vastaanottamisen lisäksi johtokeskus johtaa myös toiminnan. Meripelastuksen lisäksi merivartiostojen johtokeskuksissa johdetaan koko merivartioinnin toimintaa ja avomerialueen ympäristöonnettomuuksien torjuntatoimia sekä ylläpidetään reaaliaikaista tilannekuvaa merialueelta. Johtokeskukset johtavat myös valmisteluja ongelmissa olevan aluksen ottamiseksi suojapaikkaan aluksen päällikön sitä pyytäessä.
Suuronnettomuusvalmius merellä vaatii laajaa yhteistyötä ja sitä tukevia rakenteita
Laajemmissa onnettomuus- ja hätätilanteissa merivartiostot eivät kykene yksinään tuottamaan turvallisuutta, vaan siihen tarvitaan monipuolista yhteistoimintaa. Kansallisen yhteistoiminnan kehykset luodaan valtakunnallisesti monialaisten merionnettomuuksien varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Sen pohjalta laaditut merivartiostojen suuronnettomuussuunnitelmat nuotittavat toimintaa onnettomuustilanteissa.
Hätähinaus ULLA21-suuronnettomuusharjoituksessa
Merivartioston johtokeskuksen ympärille rakentuu mittava yhteistoimintarakenne kansallisista ja kansainvälisistä kumppaneista. Useita kertoja vuodessa johtokeskuksen yhteistoimintaosapuolille ennalta valmistellun työpisteen miehittää esimerkiksi pelastustoimen edustaja. Hän tuo oman ja organisaationsa osaamisen osaksi merellisen turvallisuustehtävän johto-osaa. Lähes viikoittain johtokeskus on yhteydessä kansainvälisiin kumppaneihimme merialueen turvallisuustehtävien toteuttamisessa. Viimeisimpänä esimerkkinä yhteistoiminta Viron viranomaisten kanssa merimiehen evakuoinnissa 4. helmikuuta 2022 Pohjois-Itämerellä.
Meripelastuslohkojen johtoryhmät
Merellisen suuronnettomuuden onnistuneen valmiuden luominen vaatii koko yhteiskunnan osaamisen tiivistä kytkemistä pelastustoimien toteuttamiseen. Tämä toteutuu meripelastuslohkojen johtoryhmissä. Suuronnettomuustilanteessa johtoryhmän tärkein tehtävä on voimavarojen varmistaminen meripelastustoimelle.
Johtoryhmän toimintaa johtaa merivartioston komentaja. Johtoryhmä kutsutaan koolle tilanteen vaatimassa kokoonpanossa. Johtoryhmässä voi olla edustettuina muun muassa pelastustoimen, merenkulkuviranomaisten, poliisin, puolustusvoimien, sosiaali- ja terveystoimen, aluehallintoviranomaisten, ympäristöviranomaisten, varustamojen, laivan huolintayhtiön, pelastusyhtiön, vakuutusyhtiöiden, VTS-palveluntarjoajan sekä kolmannen sektorin edustajat.
Meripelastuslohkon johtoryhmä tukee merivartiostoa myös ympäristövahinkojen pelastus- ja torjuntatoimissa tai suojapaikkapäätösten valmistelussa. Johtoryhmän asiantuntemusta voidaan hyödyntää muissakin merellisissä häiriötilanteissa, joissa johtoryhmä tai sen osa voi tukea johtovastuussa olevan viranomaisen toimintaa. Johtoryhmä osallistuu myös merivartioston meripelastustoimen, suojapaikkavalmistelun sekä ympäristövahinkojen torjunnan suunnitteluun.
Johtoryhmä kokoontuneena suuronnettomuusharjoituksen aikana
Johtoryhmän kyvykkyys ylläpidetään säännöllisesti järjestettävissä meripelastuksen ja ympäristövahinkojen torjunnan suuronnettomuusharjoituksissa. Viimeisimmän kerran tämä merellisen suuronnettomuuden operatiivinen nyrkki pääsi hiomaan osaamistaan 15.2.2022 Pelastusopiston järjestämässä KriSu 2022 viranomaisten suuronnettomuusjohtamisharjoituksessa.
Länsi-Suomen merivartioston komentaja
Kommodori Marko Tuominen
