Merellä Suuronnettomuusharjoitus ULLA21 yllätti ja opetti

Kuvassa rajaheko100 ja rajaheko200 vinssaavat samanaikaisesti maalihenkilöitä onnettomuusalukselta.

 

Länsi-Suomen merivartiosto ja Vartiolentolaivue aloittivat vuoden 2021 suuronnettomuusharjoituksen suunnittelun  jo toukokuussa 2021. Suunnittelun sekä harjoituksen käsikirjoitetun osuuden toteutti erillinen ryhmä Länsi-Suomen merivartioston esikunnasta ja Vartiolentolaivueesta vahvennettuna kahdella upseerilla Tursas-vartiolaivaluokan miehistöistä. 

Harjoitusskenaariona yhteysaluksen karilleajo

Harjoitus toteutettiin ilman ennakkoilmoitusta. Harjoituksessa testattiin pitkään kestävän massaevakuoinnin toteuttamista helikoptereilla. Lisäksi harjoiteltiin evakuointikeskuksen perustamista sekä yhteysupseeritoimintaa onnettomuusaluksella. Harjoituksessa testattiin myös Länsi-Suomen meripelastuskeskuksen ja Vartiolentolaivueen johtoryhmien yhteistyötä.

Harjoituksen kaikki yksityiskohdat ajankohtaa myöden olivat vain suunnitteluryhmän tiedossa sekä tarvittavilta osin yhteistoimintaosapuolien ylemmän johdon tiedossa.

Harjoitustapahtumana oli yhteysaluksen karilleajo. Alus sai vuodon, vettä tuli sisään ja alus kallistui. Kohdealuksena toimi Finnferries varustamon yhteysalus M/S Stella, jossa oli kuvitteellisella onnettomuushetkellä 250 henkilöä. Matkustajista osa loukkaantui eri tavoin karilleajossa. Aluksen konehuoneessa syttyi myös kuvitteellinen tulipalo, jonka aluksen miehistö sai taltutettua omin voimin, mutta konepäällikkö menehtyi palovammoihin. 

Ilman ennakkotietoa ja varautumista

Pimeänä marraskuisena keskiviikkona 10.11.2021 klo 18 Meripelastuskeskus Turku vastaanotti kansainvälisellä yhteydenpitojärjestelmällä, VHF-kanavalla 14 yhteysalus M/S Stellan hätäkutsun. Se pääsi yllättämään kaikki toimijat, kuten tosielämässäkin tapahtuva onnettomuus. Harjoituksen yksi päätavoitteista oli toteuttaa harjoitus ilman ennakkotietoja ja varautumista, ja siinä onnistuttiin hyvin.

Suuronnettomuushälytys lähti RVT-tietojärjestelmän kautta eri hälytysryhmille vain muutamia minuutteja hätäkutsun vastaanottamisen jälkeen alkusanoilla ”HARJOITUS”.

Hälytyksen jälkeiset tapahtumat

Harjoituksessa pyrittiin mahdollisimman todentuntuiseen tilanteeseen, joten esimerkiksi ennakkotiedot onnettomuusalukselta olivat vajavaiset. Näin ollen tilannekuva oli alkuun varsin kapea.

Onnettomuusaluksessa olleiden todellista lukumäärää ei paljastettu ja kyseinen harjoituksen suunniteltu ratkaisu vaikutti harhaanjohtavan tiedon leviämiseen. Tämä toi harjoituksen ensimmäisiin tunteihin tositilanteen tuntua. Esimerkiksi matkustajien lukumäärä vaihteli alussa 66-250 henkilön välillä tarkentuen harjoituksen edetessä. Todellisuudessa aluksella oli maalihenkilöitä noin 100, jotka olivat vapaaehtoisia SPR:n Turun osastosta, merenkulunopiskelijoita Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta sekä Raja- ja merivartiokoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Harjoitussuunnitelman mukaan onnettomuusalukselta ei voitu evakuoida henkilöitä veneellä aluksen voimakkaan kallistuman takia, vaan evakuointi oli suoritettava ilma-aluksilla. Tehtävälle hälytettiin Vartiolentolaivueen meripelastushelikopterit Turun ja Helsingin tukikohdista. 

Suuri määrä meripelastustapahtumaan liittyviä toimijoita oli mukana

Meripelastuskeskus Turku hälytti harjoitustehtävälle Rajan operatiivisten yksiköiden ja vapaalla olevan esikunnan henkilöstön lisäksi myös mm. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen poliisilaitoksen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun sosiaalitoimen sekä SPR:n yksiköitä ja henkilöitä. Lisäksi harjoitukseen osallistui Länsi-Suomen meripelastuslohkon johtoryhmä sekä Vartiolentolaivueen johtoryhmä. Turun lentoasemalle perustettiin evakuointikeskus, johon kaikki onnettomuusalukselta vinssatut maalihenkilöt kuljetettiin.

Kaikkiaan harjoituksessa oli mukana yli 200 henkilöä maaliryhmä mukaan lukien. Harjoitus päättyi aamuyöllä noin klo 03.00, kun viimeinen evakuointilento oli laskeutunut Turun lentokentälle. 

Mitä harjoituksesta opittiin

Ensipalautteen mukaan harjoitus oli onnistunut ja se koettiin hyödylliseksi niin oman organisaation kuin yhteistoimintatahojen osalta. Harjoituksen tavoitteet ja varsinkin yllätyksellisyys toivat esiin kehityskohteita, joita ei todennäköisesti olisi saatu esiin ennalta tiedossa olevassa harjoituksessa.

Länsi-Suomen merivartiosto ja Vartiolentolaivue kiittävät kaikkia harjoitukseen osallistuneita organisaatioita, henkilöitä sekä yhteystoimintaosapuolten vahvaa panosta ja  Finferries varustamoa joustavasta yhteistyöstä.