Hyppää sisältöön

Merellä Yhteistoiminta meripelastuksessa edellyttää suunnittelua ja varautumista

Meripelastukseen osallistuu suuri määrä erilaisia toimijoita. Näiden toimijoiden rooleja ja yhteistyötä selkeytetään Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelmalla.
29.11.2021 11.58
Merivartija kiikaroi ulkovartiolaivan komentosillall

20. syyskuuta 2020 suuri suomalainen risteilylaiva sai pohjakosketuksen Ahvenanmaan saaristossa. Tilanne saatiin vakautettua nopeasti, mutta yli 200 ihmistä päädyttiin evakuoimaan. Vain kaksi kuukautta myöhemmin vastaavan kokoluokan matkustaja-alukselle tapahtui vastaava onnettomuus Maarianhaminan sataman tuntumassa.

Molemmissa tilanteissa vakavilta seurauksilta onneksi vältyttiin. Tapaukset ovat kuitenkin vain yksittäisiä esimerkkejä niistä useista läheltä-piti-tilanteista, joita Itämerellä tapahtuu vuosittain. Molemmissa tapauksissa Rajavartiolaitos käynnisti pelastustoimien johtamisen välittömästi ja meripelastusviranomaiset olivat paikalla nopeasti. Uutiskuvissa näkyi muun muassa Rajavartiolaitoksen, pelastuslaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastusyhdistysten yksiköitä. Kuinka näiden toimijoiden yhteistyö saadaan sujumaan näin hyvin?

Yhteistoimintasuunnitelma selkiyttää meripelastustoimijoiden vastuita

Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Rajavartiolaitos hyödyntää meripelastustehtävien suorittamisessa omien resurssiensa lisäksi muiden viranomaisten sekä vapaaehtoisten suorituskykyjä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteella, jotta merellä hädässä olijat saisivat avun mahdollisimman nopeasti. Hyvä viranomaisyhteistyö mahdollistaa rajallisten resurssien mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen.

Viranomaisten rooleja ja toimintaa tällaisissa tilanteissa selkiyttää monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelma (MoMeVa). Se on luotu johtamisen ja hallinnon tueksi juuri tällaisia merellisiä suur- ja monialaonnettomuuksia silmällä pitäen. Ulkomailla vastaavista suunnitelmista käytetään usein termiä MRO-plan (Mass Rescue Operation Plan).

Yhteistoimintasuunnitelmaa on juuri hiljattain päivitetty. Yhteistoimintasuunnitelma on merkityksellinen, sillä se sitouttaa meripelastustoimijoita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja laatimaan omia tarkempia suunnitelmiaan. Suunnitelmalla varmistetaan, että kaikki toimijat ovat tietoisia varautumiseen ja meripelastustoimintaan vaikuttavista tekojöistä ja todella puhaltavat yhteen hiileen. Päivitetyn suunnitelman ansiosta Suomen varautuminen merellisiin onnettomuuksiin paranee.

”On tärkeää tiedostaa, ettei MoMeVa korvaa alueellisia tai toimialakohtaisia tarkempia varautumissuunnitelmia, jotka tulee laatia MoMeVa:n pohjalta. MoMeVa tarjoaa näille suunnitelmille yhtenäiset perusteet. Rajavartiolaitoksen johtamassa meripelastustoiminnassa operatiivisessa aluevastuussa olevilla Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostoilla on keskeinen rooli”, painottaa Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikkö, komentaja Mikko Simola.

Suunnittelutyötä tehdään yhdessä

Rajavartiolaitos on Suomen johtava meripelastusviranomainen, joten sille kuuluu vastuu myös yhteistoimintasuunnitelman ylläpidosta, yhdessä meripelastustoimen neuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukunta toimii Rajavartiolaitoksen apuna meripelastustoimen suunnittelussa ja kehittämisessä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina eri meripelastusviranomaiset sekä alan keskeiset vapaaehtoiset toimijat. Meripelastustoimijoita ovat esimerkiksi, Hätäkeskuslaitos, Liikenne- ja viestintävirasto, Sisäministeriön pelastusosasto, Väylävirasto, poliisi ja Puolustusvoimat. Rajavartiolaitoksen johtamassa neuvottelukunnassa on mukana myös sisäministeriön pelastusosasto.

”Meripelastukseen osallistuu suuri joukko erilaisia organisaatiota”, kertoo meripelastusasiantuntija Sami Järvenpää Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksiköstä. ”Siksi on tärkeää, että suunnitelma on laadittu ja päivitetty yhdessä. Näin saamme kaikki toimijat sitoutettua yhteistoimintasuunnitelmaan alusta saakka.”

Toimintaympäristön, lakimuutosten, toimintatapojen ja yhteistyövaatimusten muuttumisen vuoksi suunnitelmia on päivitettävä aika ajoin

Yhteistoimintasuunnitelman päivitetyt osat hyväksyttiin meripelastustoimen neuvottelukunnan kokouksessa 18.11.2021. Suunnitelmaa on päivitetty vastaamaan muun muassa pelastuslaissa ja alusliikennepalvelulaissa tapahtuneita muutoksia. Pelastuslain uudistuksen seurauksena avomerellä tapahtuvien ympäristövahinkojen torjunta on siirtynyt Rajavartiolaitoksen vastuulle.

Alusliikennepalvelulain uudistus vuorostaan on vaikuttanut ns. suojapaikkaprosessiin, jolla ongelmissa olevia aluksia ohjataan turvaan suojapaikkaan. Molemmilla muutoksilla on selkeitä liittymäpintoja meripelastukseen osallistuvien viranomaisten vastuihin tai toimintatapoihin. 

”On hyvä muistaa, että monialaonnettomuuksissa toiminta käynnistyy ihmishenkien pelastamisesta ja saattaa jatkua pitkäkestoisena ympäristövahinkojen torjuntatehtävänä. On äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi matkustajalaivoille tapahtuvissa havereissa kaikki mahdolliset resurssit saadaan nopeasti ja hyvin koordinoituna välittömästi hyödynnettäväksi.” meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Simola toteaa.

Uusi yhteistoimintasuunnitelma jalkautetaan käytäntöön meripelastuslohkojen alueellisilla meripelastussuunnitelmilla ja eri toimijoiden omilla sisäisillä varautumissuunnitelmilla. Rajavartiolaitokseen kuuluva Raja- ja merivartiokoulu järjestää vuodesta 2022 alkaen yhteistoimintakursseja, joilla yhtenä teemana on päivitetyn yhteistoimintasuunnitelman jalkauttaminen.

”Suunnitelmien tulee olla kattavia, mutta samalla selkeitä. Niiden on oltava ajantasaisia sekä toimintaympäristön että lainsäädännön osalta. Keskeisessä roolissa onnettomuustilanteissa on varsinainen operatiivinen meripelastustoiminta, jota johdetaan Suomessa tapahtumapaikasta riippuen joko Suomenlahden merivartioston johtokeskuksesta Helsingissä, tai Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksesta turusta. Rajavartiolaitoksen esikunta tukee omalta osaltaan tämän operatiivisen toiminnan johtamista muun muassa MoMeVa:n päivityksellä.” meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Simola tarkentaa.