Merellä ”Upseeri ei ole yhden asian spesialisti vaan kokonaisuuksien johtaja”
Pekka Niittylä päätti hakea Maanpuolustuskorkeakouluun sen jälkeen, kun oli asepalveluksen jälkeen työskennellyt pari vuotta Kaartin jääkärirykmentissä määräaikaisessa palveluksessa.
Hän muistelee, ettei tiennyt hakuvaiheessa paljonkaan Rajavartiolaitoksesta, mutta tupakaverilla oli organisaatioon läheisempi suhde ja selkeä näkemys merivartio-opintosuunnalle hakemisesta. Tämä vaikutti myös Niittylään. Päätöstä tuki myös työtehtävät, joita merivartioistoissa pääsisi tekemään: monipuolista ja käytännöllistä työtä merellä ja maalla.
Uran alkuvaiheessa käytännön työtä merellä
Niittylä valmistui Merisotakoulusta vuonna 2005 ja ensimmäinen työpaikka oli Ahvenanmaalla, jossa hän toimi vartioupseerina Maarianhaminan merivartioasemalla.
- Tässä tehtävässä tuli opittua mm. ruotsin kieli, sillä Ahvenanmaalla ei suomella pärjää, Niittylä kertoo.
Ahvenanmaan jälkeen ura jatkui meripelastustehtävien johtamisen parissa operaattorina Turun meripelastuskeskuksessa.
Uran alkupuolelle mahtui myös perämiehen tehtävä vartiolaivalla, johon kuului laivan vahtipäällikkönä toimisen lisäksi muun muassa hallinnollisia tehtäviä ja partioiden johtamista.
Niittylä palasi jatkamaan opintojaan maisteriksi, ja maisterikurssin jälkeen jatkoi työtä vartiolaivalla, tällä kertaa ensin vartiolaiva Uiskon yliperämiehenä ja sen jälkeen päällikkönä. Yksikön päällikön tehtävä ei ole aina helppo, mutta onnistumisen kokemukset ovat kuitenkin jääneet päällimmäisenä mieleen.
- Laivat ovat tiiviitä työyhteisöjä ja se on omanalaisensa maailma. Uiskolla oli hyvä miehistö, mikä teki tehtävästä mukavaa, Niittylä kertoo.
Kansainväliset tehtävät yhä useammin osa upseerien työuraa
Vaikka työ kotimaassa on monipuolista, lisämaustetta siihen tuovat kansainväliset tehtävät, jotka ovat yhä useammin osa upseerien työuraa.
Niittyläkin on osallistunut Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin merellisiin operaatioihin Välimerellä. Komennukset sattuivat aikaan, jolloin Eurooppaan saapui suuri määrä siirtolaisia.
-Voin sanoa olleeni todella tapahtumien polttopisteessä. Työpäivät olivat pitkiä ja tehtävät vaativia, mutta opettavaisia.
Rajavartiolaitoksen laajan tehtäväkentän takia upseerit saavat kattavan näkemyksen eri tehtävistä, mistä on myös hyötyä kansainvälisissä tehtävissä. Suomalaisten ammattitaito on maailmalla kysyttyä.
Tehtävien vaihtumisen kautta laaja-alaista näkemystä
Ilman kansainvälisiä komennuksiakin upseerin ammatissa leimallista on palveluspaikan vaihtuminen ja melko nopea urakierto.
- Tehtävien vaihtuminen on hyödyllistä - sitä kautta saavutetaan laajempi ymmärrys eri kokonaisuuksista ja niiden liittymisestä toisiinsa.
Toki tehtävien vaihtuminen tarkoittaa usein myös palveluspaikan vaihtumista.
- Rajavartiolaitoksessa merelliset tehtävät keskittyvät pääasiassa Turkuun ja Helsinkiin, mikä helpottaa esimerkiksi asuinpaikan valintaa.
Lisäksi Niittylä mainitsee, että etätyömahdollisuudet ja palvelussuhteen ehdot ovat parantuneet, mikä auttaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Niittylä on valmistunut hiljattain yleisesikuntaupseerikurssilta, joka valmistaa toimimaan esimerkiksi vartiostojen toimistopäällikkönä, apulaiskomentajana tai komentajana sekä muissa organisaation korkeimmissa viroissa.
Nykyisessä tehtävässä meritoimiston päällikkönä työhön kuuluu merivartioston tehtävien suunnittelua ja johtamista. Niittylän vastuulla on esimerkiksi varmistaa, että kentällä operatiivista työtä tekevät tietävät, mitä tehdä ja miksi.
Nuorempana työssä kiehtoi erityisesti merellä oleminen ja käytännön tehtävät. Urakehityksen myötä myös kiinnostuksen kohteet laajenevat.
- Tässä ammatissa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Parhaiten pärjää, kun pitää mielen avoimena ja on aina valmis oppimaan uutta.
Lue lisää:
Vastavalmistuneen luutnantin mietteitä ensimmäisten ulkovuorojen jälkeen | Rajamedia
Intohimo ja tosi-tv-ohjelma saivat hakemaan Kadettikouluun | Rajamedia
