Hyppää sisältöön

Merellä Ympäristövahinkojen torjunta on suuren luokan tiimityötä

Itämeri on haavoittuva ja vilkkaasti liikennöity meri, jossa öljy- ja kemikaalionnettomuuden riski on todellinen. Ympäristövahinkojen torjunta edellyttää monialaista yhteistyötä ja erikoistunutta johtamista. Ympäristöasiantuntija Venla Ryyminin työpäivät vaihtelevat tapahtumajärjestämisestä strategisissa suunnitelmissa tukemiseen. 
19.8.2021 9.25
Projektipäällikkö Venla Ryymin nojaa hymyillen kaiteeseen. Taustalla on vihreitä puita ja vaaleanpunainen kerrostalo.

Itämeri on välttynyt viime vuosikymmenet suurilta ympäristövahingoilta, vaikka läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Kiitos kuuluu jatkuvalle harjoittelulle, ennakoinnille ja tietenkin etupainotteiselle ympäristövahinkojen torjuntatyölle. Rajavartiolaitos on ympäristövahinkojen torjunnan vastuuviranomainen avomerellä, mikä on erityisen tärkeää, sillä jos torjunnan saa käyntiin ennen haitallisten aineiden päätymistä rannikoille, työ on paljon helpompaa.

Yhteiskuntatieteilijä Venla Ryymin työskentelee Rajavartiolaitoksen esikunnassa ympäristövahinkojen torjunnan parissa. Työn moniulotteisuus on yllättänyt hänet itsensäkin.

-    Helposti voisi ajatella, että vahinkojen torjunnassa on kyse suurten aluksien liikuttelemisesta. Siihen kuitenkin tarvitaan niin jätehuoltoa, logistiikkaa kuin kaikkia sidosryhmiä. Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston tietotaitoa tarvitaan, kun pohditaan vaikkapa millaiset oikeudet viranomaisilla on ottaa haltuun alus ja mahdollistsen korvausten perimiseen varustamolta tai alukselta. Lisäksi tarvitaan mm. sisäistä ja ulkoista viestintää sekä muiden organisaatioiden osaamista: esimerkiksi säätilan muutoksista on tärkeää pysyä tietoisena, kun ympäristövahinkoja torjutaan. 

Balex Delta testaa tositilannetta 

Erityisen tärkeä asia ympäristövahinkojen torjunnassa on johtaminen. Rajavartiolaitoksen OILART-projekti on kehittänyt johtamisohjeita ja taktisia periaatteita öljyntorjuntaoperaatioon.

-    Tarkoitus on tukea pelastustoiminnan johtamista ja suunnittelua torjuntaoperaatiossa, jotta kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö voidaan organisoida tehokkaasti. Lisäksi pelastusoperaatioissa on valtava määrä taktisen tason kysymyksiä lähtien siitä, miten puomit asetellaan mereen niin, että ne ovat öljykerrostumaan nähden oikein. 

Seuraava suurponnistus on Balex Delta -harjoitus. Se on vuosittainen kansainvälinen suuri öljyntorjuntaharjoitus. Vuonna 2021 se pidetään Kotkan edustalla.

-    Harjoitukset ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä, jolloin tosipaikan tullen ne vältetään.

Haastatteluhetkellä Ryyminin työpäivät täytti Balex Delta. Yksityiskohtia on paljon, ja valmistautuminen vaatii paitsi aikatauluttamista ja sidosryhmien osallistamista myös strategista ajattelua. 

-    Yhtenä päivänä mietin soppatykkien tilaamista ja hernekeittoa, toisena konseptisuunnittelua. 

Yhteiskuntatieteilijälle monenlaista oppia

Venla Ryymin on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri kansainvälisen politiikan alalta. Hän työskenteli valmistumisen jälkeen Puolustusvoimissa sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusten suunnittelijana. Hän on tehnyt työtä myös turvapaikanhakijoiden parissa Suomessa ja ulkomailla. Rajavartiolaitokselle hän hakeutui alun perin oppimaan lisää projektinhallintaa. Rajavartiolaitoksella työ on itsenäistä ja vastuullista.

-    Täällä saa toteuttaa itseään aika vapaasti ja kokeilla erilaisia tapoja tehdä. Projektilla on aina suunniteltu runko, mutta toteutus on projektipäälliköiden ja asiantuntijoiden käsissä. 
Siviilinä sotilasorganisaatiossa on Ryyminin mielestä helppo olla.

-    Olen päässyt todella positiivisella tavalla toteuttamaan itseäni, kantamaan vastuuta ja oppimaan. Olen oppinut niin hankintapuolta ja softakehitystä kuin näitä ympäristövahinkojen torjunnan kysymyksiä. 

Rajavartiolaitoksessa on monia yksiköitä ja Ryyminin työ leikkaa niistä monia.

-    Tarvitsen niin teknillisen osaston, hankintapuolen kuin oikeudellisen osaston tukea. Työssä saa kattavan kuvan Rajavartiolaitoksen osaamisesta. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja avuliaita. Aina saa ja pitää kysyä, myös niitä tyhmiä kysymyksiä.

Kahden työperiodinsa välissä Ryymin asui Egyptissä. Siellä hän opiskeli arabian kieltä ja palvelumuotoilua. Vaikkei Egyptin-jakso suoraan liittynyt Ryyminin nykyisiin tehtäviin, hän korostaa, että kansainvälinen kokemus on aina hyväksi.

-    Tekee hyvää asua täysin erilaisessa ympäristössä ja elää täysin toisenlaista arkea. Kun suhtautuu avoimesti ja on halukas oppimaan, voi oppia yhteiskunnista ja myös itsestään tavattoman paljon. 

Lisätietoa:

OILART-projekti (raja.fi)

Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus