Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Blogi Salaisuuksien talo

Rajavartiolaitoksen esikunta sijaitsi 70 vuoden ajan salaperäisessä arvokiinteistössä Ullanlinnassa. Toimittaja Unto Hämäläinen kirjoitti talon historiikin. Kolumnissaan hän kertoo salaisuuksien talosta.
10.9.2021 8.49
Unto Hämäläinen

Ryhdyin neljä vuotta sitten kirjoittamaan helsinkiläisen arvotalon historiaa. Valtio oli myynyt yksityiselle sijoittajalle vanhan virastotalon, jota saneerattiin asuinkäyttöön. Rakennuttaja tilasi kirjan ja antoi vapaat kädet kirjoittamiseen.

Esitettiin vain yksi kaino toivomus. Etten turhan usein käyttäisi nimeä, jolla taloa kansan suussa kutsutaan.

Lupasin höylisti niin tehdä – arvaamatta, kuinka vaikeaa lupauksen pitäminen olisi. Komea uusrenessanssityylinen talo valmistui vuonna 1889  Ullanlinnaan osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21. Aluksi siinä asui Helsingin herrasväkeä.

Vuonna 1903 talo myytiin Venäjän valtiolle, joka antoi sen santarmilaitoksen käyttöön. Venäjä pani Suomea kuriin ja siihen tarvittiin santarmeja ja salaista poliisia, pahamaineista Ohranaa.

Helsinkiläiset ryhtyivät oitis kutsumaan taloa Ohranan taloksi. Pilkkanimestä tuli – nykykielellä sanottuna – pysyvä mainehaitta hienolle talolle.

Välttelin aluksi nimen käyttöä, kun otin yhteyttä ja kysyin tietoja. Kesti hetken, kunnes keskustelukumppani tokaisi: ”Olisit heti sanonut, että kysymys on Ohranan talosta.” Millään muulla nimellä sitä ei tunnettu.

Tilanne toistui kirjoittamisen aikana useita kertoja.  Monet tunnustivat, että he suorastaan kavahtivat taloa ja pitivät sitä salamyhkäisenä tosin myös kiehtovana.

Kuitenkin Ohranan aika talossa kesti vain 14 vuotta ja päättyi Venäjän vallankumoukseen 1917. Sen jälkeen talo oli Suomen puolustusministeriön ja sotaväen johdon käytössä pari kymmentä vuotta. Taloa johtivat jääkärit, joista monet olivat aikaisemmin joutuneet talossa Ohranan kuulusteluihin.

Talossa tehtiin arvokasta ja isänmaallista työtä. Siellä palveli sankareita, mutta sen pitkillä käytävillä liikkui 1920-ja 1930-luvulla myös monenlaisia vehkeilijöitä.

Tunnetuin työntekijä oli puolustusneuvoston puheenjohtaja, kenraali Gustaf Mannerheim, jolla oli oma työhuone vuosina 1931-1939.

Rajavartiolaitoksen esikunta oli talossa lähes 70 vuotta vuoteen 2012 asti.  Talossa aikanaan käyneet sen muistivat ja kertoivat, kuinka suuren vaikutuksen ulkoa ja sisältä komea rakennus oli tehnyt. Muille haastattelluille Rajan pitkä kausi tuntui tulevan yllätyksenä.

Hyvä selitys Rajan näkymättömyydelle löytynee ajan poliittisesta hengestä. Rajan kausi talossa sattui kylmän sodan ja herkkien neuvostosuhteiden aikaan. Yya-Suomessa itärajan valvominen oli vaitonaisten miesten työtä, ja laitoksen johto piti vuosikymmeniä matalaa profiilia.

”Vastaperustettu suojelupoliisi esitti jo kesällä 1949 rajavartiolaitokselle kantansa, että vaitiolo virka-asioissa olisi saatava tiukaksi ja että tätä tulisi myös koulutuksessa painottaa. Kokouksen pohjalta muodostui  pitkäaikainen kestävä peruslinja”, kerrotaan Rajavartiolaitoksen historiassa.

Annoinkin hankkeelle työnimen Salaisuuksien talo, koska se parhaiten kuvasi yli sadan vuoden pitkää kaarta. Kaavailin sitä kirjan nimeksi, kun tiesin, ettei Ohranan taloa voisi kanteen painaa. Lopulta vaimoni kehitteli teokselle ylvään nimen: Historian paraatipaikalla – kivitalo Helsingin sydämessä.


Kirjoittaja on tietokirjailija ja entinen Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

 

Lue lisää aiheesta: Ohranan talon historia on komea