Maalla Rikostorjunta mukautuu toimintaympäristön mukaan

Rikostorjunta on 16-vuotisen historiansa aikana elänyt jatkuvaa muutosta. Toimintaympäristön, lainsäädännön ja Rajavartiolaitoksen toimintamenojen muutokset ovat heijastuneet myös rikostorjuntaan. 

Koronapandemia muutti rikollisuutta 

Kun koronapandemia sulki yhteiskuntia talvella 2020, oli myös rikostorjuntahenkilöstömme uuden edessä. Ensi alkuun uusia tutkintoja ei tullut sisään, kun rajat hiljenivät matkustajaliikenteen osalta. Toisaalta jo käynnissä olevia tutkintoja oli haastava viedä eteenpäin, kun kontakteja ihmisten välillä tuli välttää. Kuulustelun tekeminen tietyissä tapauksissa puhelimen välityksellä on mahdollista, mutta kotietsintää on vaikeampi etäyhteydellä toimittaa. 

Pandemia pysäytti ihmiset hetkellisesti, mutta sitten elämän oli jatkuttava. Näin toimivat myös rikolliset. Kansainvälisesti rikollisuus siirtyi entistä enemmän tietoverkkoihin, joiden käyttö pandemian aikana muutenkin kasvoi merkittävästi. Lisäksi rikollisilla oli uutena haasteenaan viranomaiset, jotka lisäsivät valvontaa monien maiden rajoilla. Rajavartiolaitoksen näkökulmasta muutoksia koettiin tutkituista rikoslajeissa sekä paikoissa, joissa ne paljastettiin. Erityisesti tämä näkyi merivartiostojen sekä Lapin rajavartioston toiminnassa, jotka vastasivat sisärajavalvonnan toteuttamisesta satamissa sekä Ruotsin vastaisella maarajalla.

Rikollinen toiminta tietoverkoissa 

Rikollisuus on jo vuosien ajan siirtynyt tietoverkkoihin kiihtyvällä tahdilla. Rajavartiolaitoksen osalta tämä pääosin näkyy niin, että laittoman maahantulon palveluita tarjotaan sekä kauppoja sovitaan erilaisilla internetin ja sosiaalisen median alustoilla. Lisäksi tietoverkkoja hyödynnetään laittomasti Suomeen järjestettävien ihmisten ohjeistamisessa esimerkiksi niin, että Venäjältä maastoitse Suomeen pyrkivää ihmistä ohjeistetaan kartta- ja viestisovellusten avulla Balkanilta. Tämä kaikki on vaatinut Rajavartiolaitokselta toimintakyvyn rakentamista tietoverkoissa tapahtuvaan tiedonhankintaan sekä tarvittavien todisteiden tallentamiseen. Tänä päivänä Rajavartiolaitos siis partioi maa- ja merirajojen lisäksi tietoverkoissa rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi!

Toiminta tietoverkoissa vaatii viranomaiselta rajavartijan perustyöstä huomattavasti laajempaa osaamista sekä useita erilaisia tietokoneohjelmia, joiden ylläpitäminen kaikissa vartiostoissa olisi ollut mahdotonta. Tästä johtuen kansallinen vastuu vaativammasta verkkorikostorjunnasta on osoitettu Kaakkois-Suomen rajavartiostolle. 

Laittoman maahantulon torjunta vaatii kansainvälistä yhteistyötä 

Laittoman maahantulon torjunta on Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydintä. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, vaatii se laajaa kansainvälistä yhteistyötä niin lähtö- kuin kohdemaidenkin suuntaan. Yhteistyön mahdollistaa erilaiset kansainväliset sopimukset ja käytäntöön panoa ovat tukemassa Euroopan unionin eri virastot, useat eri tietojärjestelmät sekä yhdyshenkilöverkostot. Pääosa työstä painottuu Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, Europolin, kautta tehtävään yhteistyöhön. Helsinki-Vantaan lentokenttä tuhansine yhteyksineen ympäri maailman sekä Helsingin satama vaikuttavat niin, että Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikössä kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää. 

Lakia muutetaan tarpeiden mukaan

Vaikka rikostorjuntatehtävien painopiste on vuosien saatossa pysynyt laittoman maahantulon ympärillä, on lainsäädännössä tapahtunut pieniä muutoksia lähes vuosittain. Tutkinnanjohtajien toimivaltuudet ovat vahvistuneet ja työkalupakkiin on saatu muun muassa mahdollisuus kuunnella rikoksesta epäiltyjen puheluja tai seurata heidän puhelintensa tietoliikennettä. Myös tutkimiemme rikosten skaala on maltillisesti laajentunut. 

Muutokset toimintaympäristössä vaativat, että lainsäädäntö vastaa tämän päivän tarpeita. Parhaillaan Rajavartiolaitoksessa käydään läpi hanketta, jossa selvitetään miltä osin rajavartiolainsäädäntöä olisi tarve uudistaa. Rikostorjunnan osalta selvitetään muun muassa mahdollisuutta laajentaa toimivaltaa tutkia ihmiskaupparikoksia aikaisempaa laajemmin sekä mahdollisuutta käyttää tiettyjä salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinoja, jotka mahdollistavat entistä paremman rikosten estämisen ja selvittämisen. Yhdessä teemme työtä sen eteen, että ehkä jo vuodesta 2023 alkaen nämä uudet rikostorjunnan toimivaltuudet olisivat Rajavartiolaitoksen käytettävissä ja rajaturvallisuuden ylläpitoon kyetään osallistumaan entistä paremmin työkaluin. 
 

Teksti: Kari Kettunen

Artikkeli on alun perin julkaistu Rajamme Vartijat -lehdessä.

 

Lue lisää aiheesta:

Rajavartiolaitoksen rikostorjunta väärennettyjä asiakirjoja paljastamassa