Merellä Rajavartiolaitos valvoo talousvyöhykettä ja vedenalaista infrastruktuuria Suomenlahdella
Tulevina vuosina kyvykkyydet niin rajaturvallisuuden, meripelastuksen kuin ympäristövahinkojen torjunnan alalla kehittyvät erityisesti avomeriolosuhteissa VL2025-luokan alusten saapuessa palvelukseen.
Kyky operoida raskailla suorituskyvyillä avomerellä ei ole itseisarvo, vaan sen tulee perustua lakisääteisiin tehtäviin ja toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseen. Muuttuneessa ja jännitteisessä Itämeren toimintaympäristössä Rajavartiolaitoksen merivartiostojen tulee pystyä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen, hätähinaamisen, avomeriöljyntorjunnan ja ihmishenkien pelastamisen lisäksi valvomaan Suomen talousvyöhykettä ja talousvyöhykelainsäädännön toteutumista.
Talousvyöhyke on osa kansainvälistä merialuetta, jossa rantavaltion lainsäädäntöä sovelletaan hyvin rajoitetusti ja lähes ainoastaan merenpohjan hyödyntämistä koskevin osin. Suomalaisessa lainsäädännössä ainoa toimivaltainen valvontaviranomainen talousvyöhykkeellä on Rajavartiolaitos.
Rajavartiolaitoksen vedenalaisiin suorituskykyihin kuuluu esimerkiksi sukeltajia.
Suomen talousvyöhykkeellä Suomenlahden merenpohjassa sijaitsee merkittävä määrä niin kotimaista kuin ulkomaista infrastruktuuria. Kotimaiset energian siirtoon ja tietoliikenteeseen liittyvät yhteydet ovat kaikilta osin kriittistä vedenalaista infrastruktuuria (CUI).
Kajoaminen tähän infrastruktuuriin tai muu talousvyöhykkeen pohjan hyödyntäminen ovat luvanvaraista toimintaa. Aiemmin mainittu valvontatehtävä edellyttää, että merivartiosto ylläpitää yhdessä infrastruktuurin omistajien kanssa tilannekuvaa meren pohjassa olevista rakenteista.
Suomalaisessa lainsäädännössä ainoa toimivaltainen valvontaviranomainen talousvyöhykkeellä on Rajavartiolaitos.
Merivartiosto myös valvoo pinta-alusten liikettä infran ympärillä ja puuttuu talousvyöhykelain vastaiseen toimintaan. Tarvittaessa merivartioston on mahdollista operoida merenpohjassa omin suorituskyvyin joko sukeltajien toimesta tai erilaisin teknisin välinein.
Yksi osa vedenlaisen kriittisen infrastruktuurin vaatimuksiin vastaamista on kansallisen resilienssin kasvattaminen mahdollisten infrastruktuuriin liittyvien vaurioiden nopean korjauskyvyn osalta, joka toiminnallisesti voidaan nähdä osana infrastruktuurin kaupallista operointia.
Energiansiirtojärjestelmät kuuluvat kriittiseen infrastruktuuriin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki Rajavartiolaitoksen merelliseen ja merenkulun turvallisuuteen liittyvät tehtävä edellyttävät toimintakykyä avomerellä kaikissa Itämeren olosuhteissa. Jatkuvasti operatiivisissa tehtävissä Itämeren muuttuvassa toimintaympäristössä todennettava kyky tulee entisestään laajenemaan uusien vartiolaivojen käyttöönoton myötä.
Rajavartiolaitos pystyy jatkossakin toteuttamaan laaja-alaisen merellisten turvallisuustilanteiden vasteen.
Teksti: Komentaja Mikko Hirvi, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja
Lisää aiheesta:
Katso video alla tai Youtubesta: Kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin valvonta Suomenlahdella (youtube.com)
Rajavartiolaitoksen sukellustoiminta on tärkeä osa viranomaisten resurssiverkkoa | Rajamedia
