Hyppää sisältöön

Maalla Metsästyksen­valvontaa Meri-Lapissa

Rajavartiolaitoksen yksi lakisääteisistä tehtävistä on metsästyksenvalvonta. Valvontaa tehdään yhteistyössä poliisin sekä Metsähallituksen erävalvojien kanssa. Oulun Haukiputaalla sijaitsevan Virpiniemen merivartioaseman vastuulla on laaja metsästysalue, joka kattaa osan Pohjois-Pohjanmaasta sekä Meri-Lapista.
6.11.2024 15.45
Metsästäjiä ja rajavartijoita seisoo vierekkäin.

Kun neljän vuodenajan merivartioaseman pihapuut alkavat kellastua, siirtyy asema syystilaan ja tehtävät mereltä siirtyvät osittain sisämaahan. Metsästys on alueella merkittävä osa elämää ja kulttuuria. Metsällä käyvät lajiin paneutuneet, usein jo äidinmaidosta vietin saaneet metsämiehet ja -naiset. Metsästys ei katso sukupuolta eikä ikää, metsällä käydään, jos ei ihan vauvasta niin lapsesta vaariin. 

Merivartijan katse säilyy edelleen myös merelle, sillä syksyn kalastussesonki ajaa kalastajia kokemaan pyydyksiään. Valvonta pyritään suunnittelemaan siten, että vasteajat sisämaasta merelle siirtymiseen olisivat mahdollisimman lyhyet ja alueella olevien partioiden vaikutusmahdollisuudet eri toimintoihin mahdollisimman kattavat.

Metsästyssesonki alkaa hanhen peltopyynnillä elokuun alkupuolella, mutta varsinainen ryntäys tapahtuu 20. elokuuta, jolloin sorsanmetsästys tuo vesistöjen rannoille massoittain jahtikansaa. Metsästäjistä kaikki eivät ole paikallisia, vaan maastopukuisia saapuu paikalle kaukaakin sisämaan maakunnista. Oulun merivartioaseman alueella varsinkin Liminganlahti on hyvin suosittu vesilintujen metsästyspaikka alueen runsaan lintukannan johdosta.

Usein valvontaa toivotaan enemmänkin.

Sesonki jatkuu 10. syyskuuta starttaavalla metsäkanalintujen pyynnillä ja seuraava etappi onkin hirvenmetsästys lokakuun puolella. Hirviä alueella on runsaasti, joten niiden pyynnille on olemassa pitkät perinteet. Usein pyytäjät ovat olleet samoissa seuroissa jo useiden sukupolvien ajan. Pyytäjiä on paljon ja punanuttuisia vilahtelee jahtikauden aikana siellä täällä. Oranssinkeltaista hirviliiviä ja hattua voisi pitää jo jonkinlaisena kansallisasuna. 

Kun Virpiniemen aseman partio suuntaa sisämaan metsäteille on varmaa, että jahtiporukkaan törmätään, olipa ilmansuunta mikä tahansa. Lähes joka syksy joku kertoo, että tarkastus oli hänen kohdallaan ensimmäinen laatuaan ja usein valvontaa toivotaan alueelle enemmänkin. Siitä jutunjuuri jatkuu yleensä valistuksella, mitä kaikkea merivartiosto tekee ja minkä kokoista toiminta-aluetta Virpiniemestä käsin hoidetaan. Kun asiakas kuulee, että yhdellä asemalla valvottavan alueen koko on Suomenlahden vastuualuetta suurempi ja lakisääteisiä tehtäviä paljon, alkaa tapaamisten harvalukuisuus hahmottua.  

Metsästyksenvalvoja tarkastaa metsästäjän asetta. Kuvassa partioauto ja henkilöauto.

Valvojat otetaan pääsääntöisesti hyvillä mielin vastaan ja valvontaa toivotaan.

Merivartioasemien valvonta-alue ulottuu pääsääntöisesti mereen rajoittuvien kuntien alueelle. Virpiniemen aseman osalta tämä tarkoittaa Ylitornion ja Tornion kunnanrajalta etelään, aina Kalajoen Himangalle asti. Valvottavaan alueeseen on liitetty myös Tervolan kunta. Alueella toimii useita kymmeniä eri hirviseuroja ja -seurueita, joiden valvontaa suoritetaan kahden partion toimesta. 

Valvontapäivät pyritään aloittamaan aikaisin aamulla, sillä jahtimiehet ovat liikkeellä jo hämärän aikaan. Hirviporukat kokoontuvat aamun sarastaessa ja metsästyksen johtaja tarkastaa paikalla olevien luvat sekä jahtikunnon. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys ja alkoholi eivät kuulu yhteen. Ammoisina aikoina metsästysporukoihin on liittynyt värikästäkin menoa, mutta nykyisin metsästys on asiallista ja huomautettavaa löytyy aniharvoin.

Aseenkantolupa tulee olla fyysisesti mukana.

Metsästäjiltä kysytään voimassaolevaa metsästyskorttia sekä aseenkantolupaa, joka oikeuttaa mukana olevan aseen kantamiseen. Mikäli metsästäjä tavataan ajoneuvon kanssa tiestöltä, aseen kuljetus tarkastetaan, että ase on suojapussissa tai suojatussa tilassa lataamattomana. Kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä liikkuvan metsästäjän tulee huolehtia, ettei käytössä ole metsästykseen käytettäviä lyijyhaulipatruunoita. Satunnaisesti näistä tulee vielä sanktioita, koska lyijyn käyttö on sallittua muualla kuin kosteikoilla ja patruunoiden hintakin on huokeampi.

Mikäli huomautuksia tai näyttömääräyksiä tulee, ne liittyvät yleensä kotiin tai autolle jääneistä tarvittavista asiapapereista, eli aseenkatoluvista ja metsästyskorteista. Valtaosalla metsästäjistä on käytössään ilmainen Omariista-sovellus, jolloin valvoja pääsee näkemään puhelimen näytöltä voimassaolevat metsästysluvat. Aseenkantolupa tulee edelleen olla fyysisesti mukana, koska sitä ei näe sovelluksesta.  

Metsästyskauden alkaessa meripelastustehtäviin tulee piikki. Metsästäjien venekalusto ja kokemus eivät aina ole suhteessa olosuhteisiin.

Meripelastustehtävien osalta metsästyskauden alkaessa tulee yleensä pieni piikki. Metsästäjien vaatimaton venekalusto sekä merellisen osaamisen puute saattavat aiheuttaa yllättäviä tilanteita ja partiota kaivataan paikalle. Sama ilmiö on havaittu kevättalvella tapahtuvan hylkeenmetsästyksen aikaan. Kyseinen metsästyslaji on nostanut suosiotaan ja maakunnista tulevien metsästäjien kalusto ja kokemus eivät aina ole suhteessa vallitseviin olosuhteisiin. Jäinen meri voi yllättää kokeneenkin merellä liikkujan, saatika järvillä liikkuneen metsämiehen.

Metsästys 2020-luvulla on kaiken kansan reipas luontoharrastus, jota on mukava valvoa. Valvojat otetaan pääsääntöisesti hyvillä mielin vastaan ja valvontaa toivotaan. Kun asiat ovat kunnossa, on helppo hymyillä!
 

Lue lisää:

Metsästyksen ja kalastuksen valvonnalla torjutaan ympäristörikoksia | Rajamedia