Merellä Ympäristökatastrofin estämistä harjoitellaan Itämerellä

Aamu valkenee tyynenä ja kirkkaana elokuisella Suomenlahdella. Ulkovartiolaiva Turvan komentosilta on miellyttävän hämärä ja hiljainen. Täältä on erinomaiset näkymät ympäröivälle ulapalle, jolle on kerääntynyt huomattava joukko viranomaisaluksia eri puolilta Itämerta. Olemme Naissaaren länsipuolella, aivan Viron rannikon tuntumassa.  

Yhtäkkiä radiokanavilla alkaa vilinä, kun Tallinnan meripelastuskeskus ilmoittaa kahden säiliöaluksen törmänneen. Useita ihmisiä on merihädässä, eikä kestä aikaakaan, kun jo saadaan ensimmäiset havainnot mereen vuotaneesta mustasta aineesta. Balex Delta 2020 -öljyntorjuntaharjoitus on alkanut. 

Suomenlahdella liikkuu joka päivä 20 öljyalusta 

Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa, joten suuren alusöljyonnettomuuden riski on täällä jatkuvasti läsnä. Öljyä ja erilaisia jalosteita kuljetetaan pelkästään Suomenlahdella noin 230 miljoonaa tonnia vuodessa. Joka päivä Suomenlahdella liikkuu yli 20 öljylastissa olevaa alusta. Kapeat väylät, matala vesi ja saariston vaikeakulkuisuus tekevät navigoinnin haasteelliseksi, lisäten onnettomuusriskiä.  
Pienuutensa vuoksi Itämeri on myös erityisen haavoittuvainen ympäristövahingoille. Mikäli mereen vuotanutta öljyä ei saada kerättyä tai päästöaluetta rajattua, voi öljy ajautua rantaan tappaen kasveja ja eläimiä, tärvellen maiseman ja häiriten elinkeinoja. Moni asuinranta, kalavesi ja kansallispuisto ei olisi enää entisensä.  

Valtioiden on tehtävä yhteistyötä  

Pahimpia seurauksia olisivat ekosysteemille koituvat pitkäkestoiset haittavaikutukset, jotka Itämeren kaltaisessa hauraassa ympäristössä voivat olla peruuttamattomia. Se, minkä valtion vastuualueella onnettomuus tapahtuu, ei ole ratkaisevaa, sillä öljy ajelehtii tuulen mukana minne mielii. Ympäristökatastrofit eivät kunnioita aluevesirajoja. Siksi yhteistyö on tärkeää. 
Harjoituksen ensimmäisinä hetkinä Viron Poliisi- ja Rajavartioviraston ilma- ja pinta-alukset pelastavat veden varaan joutuneita. Pahiten loukkaantunut potilas päätetään toimittaa Turvalle jatkohoitoa varten. Helikopterin lavat piiskaavat ilmaa ja melu pauhaa korvissa, kun pelastettavan roolia esittävää nukkea siirretään aluksesta toiseen. Kannella vilisee yhden jos toisenkin värisiä haalareita, mutta ammattilaisten kesken yhteispeli sujuu hyvin.  
Myös todellisessa monialaonnettomuudessa toiminta aloitetaan aina ihmishengen pelastamisella. Pahimpana onnettomuusuhkatyyppinä pidetään alusten yhteentörmäystä, jossa esimerkiksi matkustaja-alus törmäisi yhteen öljylastissa olevan säiliöaluksen kanssa. 

Öljyä kerätään 47 metrin levyiseltä alueelta kerrallaan 

Meripelastuksen onnistuttua on aika ryhtyä torjumaan mereen valunutta öljyä. Viron Kindral Kurvits -laiva määrätään meritoiminnan johtajan rooliin, ja se alkaa koordinoida paikalle kerääntyneen monikansallisen laivaston toimintaa. Myös Turvan peräkannella tartutaan toimeen. Miehistö avaa aluksen kylkiin asennetun harjakeräysjärjestelmän. Laitteiston varret levittäytyvät aluksen sivuille siipien lailla, muuttaen koko laivan suureksi auraksi, jonka pyyhkäisyala on 47 metrin levyinen. Turva alkaa kyntää merta öljyä keräten. 
Alusöljyonnettomuuden sattuessa on mahdollisimman suuri osa päästöstä saatava pysäytettyä tai kerättyä talteen merellä. Vedessä kerääminen on periaatteessa verrattain yksinkertaista, ja öljyn aiheuttamat ympäristövahingot jäävät rajallisiksi. Rannalla tilanne on aivan toinen. Jokainen rantaan saakka ajelehtinut öljytonni aiheuttaa monikymmenkertaiset kustannukset ja suunnattomasti enemmän vahinkoa luonnolle. On siis tärkeää ryhtyä toimeen ripeästi päästön ollessa vielä avomerellä.  

Rajavartiolaitos on jatkuvassa valmiudessa onnettomuuden varalta 

Maailmalta löytyy runsaasti varoittavia esimerkkejä. Vuonna 2002 Espanjan rannikolla tapahtuneessa säiliöalusturmassa hukattiin useita päiviä, minkä seurauksena vapaasti ajelehtiva öljy ehti tärvellä 3000 kilometriä rantaviivaa. Arviot onnettomuuden todellisista kustannuksista vaihtelevat, mutta liikkuvat useissa miljardeissa euroissa. Itämeri on hyvin kapea, joten täällä toimeen tarttumisella on erityisen kova kiire. Torjuntaoperaatio on kyettävä käynnistämään minä hetkenä tahansa. Tämän vuoksi Rajavartiolaitos varautuu ja ylläpitää jatkuvaa valmiutta ympäristövahinkojen torjuntaan. Osaavan henkilöstön ja valmiuden ohella meriturvallisuustehtävien tehokas hoitaminen edellyttää nykyaikaista kalustoa. 
Iltapäivän aikana kuudesta maasta saapuneet alukset levittäytyvät eri puolille harjoitusaluetta torjumaan öljyä meritoiminnan johtajan ohjeiden mukaisesti. Osa toimii Turvan tavoin itsenäisesti omia laitteitaan käyttäen, osa muodostaa kelluvista meripuomeista suuria nuottia, joita kaksi alusta vetää, kolmannen kulkiessa perässä öljyä keräten. Turvan lisäksi harjoituksessa ovat mukana myös Merivoimien Halli, sekä yksityinen öljyntorjunta-alus Grisslan, joka palvelusopimuksen perusteella tuottaa palvelua Rajavartiolaitokselle Suomenlahden alueella. Vaikka ympäristövahinkojen torjunta merellä on Rajavartiolaitoksen vastuulla, muilta viranomaisilta saatava tuki on keskeistä toiminnan onnistumisen kannalta. 

Kerätty öljy siirretään ship-to-ship 

Pitkän öljyntorjuntaoperaation aikana myös logistiikan on toimittava. Yksi osa sitä on lastin – tässä tapauksessa kerätyn öljyjätteen – siirto laivasta toiseen. Turva harjoittelee lastinsiirtoa Euroopan Meriturvallisuusviraston Norden-tankkerin kanssa. Ship-to-ship -toiminta on tarkkuutta vaativaa puuhaa, eikä tässä teräspetojen tanssissa ole varaa harhautua montaakaan metriä.  
Monikansalliset Balex Delta -harjoitukset ovat osa Itämeren merellisen ympäristösopimuksen HELCOM:in toimintaa, ja niitä on järjestetty vuosittain jo kolmen vuosikymmenen ajan. Näissä operatiivisissa harjoituksissa kehitetään Itämeren rantavaltioiden kykyä vastata yhteistoiminnallaan suuriin merellisiin ympäristöonnettomuuksiin. Onnettomuuksiin varautuminen vaatii jatkuvaa valmiutta ja osaamisen kehittämistä. Siksi Rajavartiolaitoksen yksiköt harjoittelevat säännöllisesti, eivätkä tee sitä yksin.  

Yhteistyö Viron viranomaisten kanssa vahvistuu 

Harjoituksen tiimellyksessä Turvalla pistäytyy myös sisäministeri Maria Ohisalo, joka on ollut tapaamassa virolaista kollegaansa. Ministerit ovat juuri äskettäin allekirjoittaneet uuden yhteisymmärryspöytäkirjan Suomen ja Viron välille. Asiakirja vahvistaa Rajavartiolaitoksen ja Viron Poliisi- ja Rajavartioviraston kahdenvälistä yhteistyötä ympäristövahinkojen torjunnan saralla. 
Harjoituspäivän ilta alkaa lähestyä, ja yksitellen alukset kääntävät keulansa kohti kotia. Tavallisena vuonna harjoitus olisi monipäiväinen, ja sisältäisi myös runsaasti ohjelmaa maissa. Kuten niin monta muutakin asiaa, tätäkin tilaisuutta on pitänyt tiivistää tautitilanteen vuoksi, ja kokonaisuus on supistunut yksipäiväiseksi meriharjoitukseksi. Katseet on kuitenkin luotu jo tulevan vuoden harjoitukseen, jonka järjestämisvastuussa on Suomi – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Suomen järjestämä Balex Delta -harjoitus tapahtuu Kotkan edustalla elokuussa 2021. 
Ulkovartiolaiva Turva palaa täyden harjoituspäivän päätteeksi normaaleihin tehtäviinsä. Ankkuri lasketaan yöksi, mutta sisällä palavat valot, eivätkä ympärivuorokautinen rajojen valvonta ja valmius taukoa hetkeksikään. Auringonlasku näyttää kauniilta laivasaunan pienestä ikkunasta katseltuna. Tästä merestä ja näistä rannoista on syytä pitää huolta. Sitä työtä me teemme päivittäin. 
 

Juttu on julkaistu alun perin Rajamme vartijat -lehdessä.