Hyppää sisältöön

Maalla Turvaa harvaan asutuille alueille

Kainuussa syrjäisellä alueella on havaittu päihtynyt henkilö auton ratissa. Lähin poliisipartio on kymmenien kilometrien päässä. Sen sijaan rajapartio on lähistöllä. Yhdellä puhelinsoitolla poliisin kenttäjohtaja pyytääkin Rajan kenttäjohtajalta rajapartiota etsimään ja pysäyttämään ajoneuvon, sillä rajapartio pääsee paikalle nopeasti. Tämä tapaus on harvaturvaa konkreettisimmillaan.
26.4.2022 14.11
Loukkaantunut siirretään ambulanssiin.

Kuten yllä oleva esimerkki osoittaa, harvaan asutuilla alueilla viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyöstä käytetään nimeä ”harvaturva”. 

Tällainen yhteistyömuoto on luontevaa, kun katsoo karttaa: Suomi on harvaan asuttu maa. Esimerkiksi pohjoisessa ja itärajalla sekä saaristossa asutus on hajanaista ja kaukana keskuksista. 

Turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, vaan avunsaanti mahdollistetaan turvallisuutta edistävien viranomaisten eli poliisin, pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen yhteistyöllä. Lisäksi yhteistyötä tekevät viranomaiset ja alueen asukkaiden sekä järjestöt, mikä tukee merkittävästi harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta.

Rajavartiolaitoksen rooli harvaan asutuilla alueilla on kasvanut 2000-luvun aikana. Harvaturvaan liittyviä tehtäviä on hyvin monipuolisesti, kuten tieliikenneonnettomuudet, maastopelastustehtävät, kadonneen etsinnät sekä maastopalot. Pitkien etäisyyksien takia raja- tai merivartijat ovat usein ensipartiona kohteessa ja tehtävä hoidetaan johtovastuussa olevan viranomaisen alaisuudessa. 

Apuna kadonneiden etsinnässä

Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella on etenkin syksyisin paljon kadonneiden etsintöjä. Useimmiten alueella ei ole poliisipartiota lähellä tai heillä ei ole käytössä koiria. Näissä tilanteissa rajavartiostolle tulee poliisin puolelta pyyntö henkilöstön, kaluston ja koirien käyttämisestä. 

Usein myös paikalliset soittavat suoraan Rajan johtokeskukseen, jos joku läheinen on kadonnut. He luottavat rajavartijoiden paikallistuntemukseen ja siihen, että apua saa nopeasti. 

Poliisi kuitenkin vastaa kadonneiden etsinnästä ja heidän kanssa sovitaan, ottako poliisi johtovastuun vai hoitaako Raja tehtävän loppuun omin resurssein.

Rajakoira ja ohjaaja maastossa.

Rajapartiot antavat ensiapua ja tukevat ensihoitoa

Harvaan asutuilla alueilla hätäkeskus hälyttää ensivastetehtävissä lähimmän partion tehtävälle, vaikka se olisi rajapartio. Rajapartion tärkeä tehtävä on aloittaa henkeä pelastava ensiapu ja antaa saapuvalle ensihoidon yksikölle tilannetietoa. Ambulanssi tulee myös paikalle aina ja usein rajapartio jää myös avustamaan hoitotoimenpiteissä siihen saakka, kunnes tilanne on saatu vakautettua. 

Rajapartioille on tuotettu koulutusta ja annettu defibrillaattorit mukaan. Lähes jokainen rajavartija on saanut ensivastekoulutuksen pelastuslaitokselta, joka myös varustaa, kouluttaa ja testaa rajapartioiden ensivastekyvyn vuosittain.

Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen autot tiellä sekä yksi henkilöauto.

Potilaskuljetuksia saaristossa

Saariston merivartioasemilla on tärkeä merkitys saariston asukkaille turvallisuuden kannalta ja merialueen pelastustehtävissä viranomaisyhteistyö on keskeistä. Merivartiosto tuntee alueen hyvin ja pääsee paikalle usein nopeimmin ja ensimmäisenä, kun kyseessä on esimerkiksi pelastus- tai poliisitehtävät tai potilaskuljetukset. 

Esimerkiksi myrskysäällä tai talvella olosuhteet voivat olla todella haastavat. Toimivan viranomaisyhteistyön ansiosta merivartiostojen partioveneitä voidaan hyödyntää, jos tarvitaan tukea esimerkiksi potilaiden kuljetuksissa veneellä saarista mantereelle, silloin kun helikopterilla lentäminen ei ole mahdollista. 

Rajavartiovene ja helikopteri rannassa.

 

Kirjoituksen lähteenä on käytetty sisäministeriön laatimaa julkaisua Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020.