Hyppää sisältöön

Merellä Terveiset Pohjoiselta jäämereltä!

Osallistun kuukauden ajan Yhdysvaltain rannikkovartioston aluksen, USCGC Healyn arktiselle purjehdukselle. Vierailu on osa Rajavartiolaitoksen sekä Yhdysvaltain rannikkovartioston välistä yhteistyötä.
11.8.2025 16.30
Ilta-aurinko paistaa jäisen meren yläpuolella Pohjoisella jäämerellä.

Tämän vuoden komennus suuntautuu Pohjoiselle jäämerelle ja keskittyy artiksen alueen liikkuvien havaintoasemien (Arctic Mobile Observing System, AMOS) ylläpitoon. 

Seuraavaksi kerron hieman tavallisesta työpäivästä aluksella. Käytännössä päivien sisältö jakautuu koulutuksiin sekä operatiivisiin tehtäviin. Pidempi artikkeli komennuksesta on luettavissa Rajamme Vartijat -lehdestä 4/25.

Päivän teema: Jäätoiminta

Aamu alkaa klo 0700 aamupalalla aluksen messissä, jonka jälkeen kokoonnutaan aluksen komentosillalle käskynjakotilaisuuteen. Tämän päivän aiheena on jäällä toimiminen ja pääpaino aluksen uuden kansihenkilöstön koulutuksessa. Tavoitteena on turvallinen toiminta komennuksen seuraavassa vaiheessa, kiinteiden jäähavaintoasemien huollossa.

Toimintamallit ovat yleisesti melko samankaltaisia kuin meillä Suomessa. Ensin on etsittävä riittävän vahva jäälautta tai jääkenttä, johon alus ajetaan. Kun tällainen on löydetty, seurataan tilannetta vielä hetki ja liiketekijöiden vakiinnuttua henkilöstö saa luvan astua jäälle.

Jääkarhuja näkyvissä?

Merkittävimpänä erona täällä on ”karhuvahdin” käyttö. Toimimme alueella, jossa jääkarhut muodostavat jatkuvasti luonnollisen riskin jäällä liikuttaessa. Jääkarhu on myös ainoa karhulaji, jonka tiedetään voivan metsästää ihmistä tarkoituksella artiksen alueen vähäisten ravintomahdollisuuksien vuoksi. Edellinen jääkarhuhavainto oli viikko sitten, mutta koulutuksen käytännön vaihetta päätettiin varmuuden vuoksi viivästää hieman alueelle nousseen sumun vuoksi.

Jäinen meri pilvisenä päivänä. Jäiden joukossa näkyy kaukaisuudessa jääkarhun pää.
Kuva 1. Jääkarhu horisontissa, suojaväritys sopii hyvin ympäristöön. Jääkarhut pyritään kiertämään aluksella niin kaukaa kuin mahdollista.

 

Loppu aamupäivä kului parempaa näkyvyysolosuhdetta odotellessa ja seuraavaksi kutsuikin lounas klo 1100. Ruokailut rytmittävät päivää samaan tapaan kuin suomalaisilla aluksilla.

Pelastamista jäältä ja vedestä

Koulutus saatiin kunnolla käyntiin iltapäivän alussa sumun hieman hälvennyttyä. Valitettavasti näkyvyys oli edelleen heikko, joten jäälle pääsi vain minimimäärä koulutettavia. Ensiksi henkilöstö tutustui varusteisiin sekä jäälauttaan toimintaympäristönä. Tämän jälkeen jatkettiin ”itsensä pelastamisella” eli kuinka toimia, jos putoaa jään läpi. Viimeisenä aiheena oli vedestä pelastaminen, jossa uhri haettiin uimalla pienestä avannosta.

Neljä miestä kävelee jäällä pilvisenä päivänä. Kuva otettu laivan kannelta.
Kuva 2. Toimintaa jäällä, partio tutustumassa ympäristöön.

 

Seitsemän miestä harjoittelee jäällä miehen pelastamista jäistä. Kuva otettu ylhäältä päin.
Kuva 3. Vedestä pelastamisen harjoittelua. Karhuvahti kuvan yläreunassa.

 

Seuraavaan tehtävään: Vedenalaista toimintaa arktisissa olosuhteissa

Koulutuksen jälkeen alus lähti siirtymään kohti seuraavaa toiminta-aluetta, jossa mereen lasketaan kiinteitä sekä vapaasti kelluvia mittalaitteita. Mittalaitteiden nostaminen ja laskeminen on itse asiassa komennuksen tämän vaiheen päätehtävä ja kerron näistä lisää varsinaisessa Rajamme Vartijat -artikkelissa.

Päivällinen syötiin klo 1700, jonka jälkeen pidettiin uusi käskynjako illan ja yön aikana tehtävästä mittalaitteiden laskusta. Yöaikaan työskentelyä helpottaa lähes yhtäjaksoinen valoisa aika. Ennen toiminnan alkua ehtii hyvin käymään aluksen kuntosalilla, joita löytyy kaksin kappalein. Saunaa toki jää hieman kaipaamaan…

Terveiset Suomen helteisiin täältä jäiden seasta!

kaptl Janne Ruuskanen