Blogi Sisäisen turvallisuuden selonteko linjaa Rajavartiolaitoksen kehittämistä

Rajaturvallisuus on keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta

Suomen ja Rajavartiolaitoksen vastuulla on Euroopan unionin pisimmän ulkorajan valvonta. Itärajan nykyisen vakauden perustana on hyvä ja aktiivinen yhteistyö Venäjän rajaviranomaisten kanssa, mutta pelkästään tämän varaan emme voi toimintaamme perustaa turvallisuusympäristön ennakoimattomuuden vuoksi. Meidän on huolehdittava siitä, että Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä sietää myös äkillisiä ja pidempiaikaisia häiriötilanteita. Häiriöiden sietokyky perustuu riittävään määrään ammattitaitoisia rajavartijoita ja toimivaan valvonta- ja tarkastustekniikkaan. Rajaturvallisuusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Rajaturvallisuuden vaatimuksiin ja EU-velvoitteisiin vastaaminen edellyttävät Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän kasvattamista noin sadalla henkilöllä eli vakiinnuttamista 3000 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä.

Rajaliikenteen määrä on romahtanut Covid-19 pandemian aikana. Liikenne kuitenkin elpynee rajoitusten purkamisen jälkeen hyvin nopeasti itärajalla ja hitaammin lentoliikenteessä. Pandemia on kouriintuntuvasti osoittanut, että rajaliikenteen turvallisuudella ja sujuvuudella on sisäisen turvallisuuden lisäksi tärkeä merkitys myös Suomen taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. 

Uskottava ulkorajojen valvonta ja tehokkaat rajatarkastukset rajanylityspaikoilla ovat kivijalkoja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnalle ja laittoman maahantulon ennaltaehkäisylle. Selonteossa arvioidaan vakavan järjestäytyneen rikollisuuden kasvavan, kansainvälistyvän ja kovenevan lähivuosina, seuraten muiden Euroopan unionin maiden yleistä kehitystrendiä. Kansainvälinen rikollisuus käyttää häikäilemättä hyväkseen eri syistä syntyviä muuttoliikkeitä. Siksi on tärkeää, että Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen raja- ja merivartiostovirasto Frontexin toimintaan rajat ylittävän rikollisuuden ja erityisesti ihmissalakuljetuksen haittavaikutusten ennalta ehkäisemiseksi jo Suomen rajojen ulkopuolella. 

Hädässä olevien ihmisten auttaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä ja kalustoa

Ihmisten on voitava luottaa yhteiskunnan apuun joutuessaan onnettomuuksiin tai muuten hätään. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilta tämä edellyttää riittävää ja osaavaa henkilöstöä, toimivaa kalustoa sekä sujuvaa keskinäistä yhteistyötä. Rajavartiolaitos toimii erityisesti itärajalla ja merellä. Rajavartiolaitoksen pelastusvaste on näillä alueilla keskeinen, koska se on usein ainoa läsnä tai nopeimmin saapuvilla oleva turvallisuusviranomainen. 

Rajavartiolaitoksen vanhenevan alus- ja ilma-aluskaluston korvaaminen on edellytys Rajavartiolaitoksen läsnäololle ja turvallisuuspalvelujen tuottamiselle laajalla toiminta-alueellaan. Kiireellisimmät hankinnat kohdistuvat käytöstä poistuvan vartiolaiva- ja valvontalentokonekaluston korvaamiseen kuluvan vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Hankinnoilla on ratkaiseva merkitys Suomen merellisen rajavalvonnan, merialueilla liikkuvien turvallisuuden sekä herkän meriluonnon suojelun mutta myös kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Eduskunta myönsi Rajavartiolaitokselle tilausvaltuuden kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan viime vuonna, mutta valvontalentokoneiden osalta päätökset vielä puuttuvat. Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn takaamisen kannalta päätöksellä on jo kiire. 

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara