Maalla Rajavartijan ura on yhä kansainvälisempi
Heinäkuussa 2021 uutisiin nousi Rajavartiolaitoksen apu Latvialle ja Liettualle. Valtiot pyysivät Frontexilta apua Valko-Venäjän vastaisen rajan vartiointiin. Rajatilanne oli heikentynyt pahasti sieltä yli pyrkivien siirtolaisten suuren määrän vuoksi. Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty avasi blogissaan Frontexin päätöksentekomekanismia.
Tulevaisuudessa Frontexin tehtävissä nähdään yhä enemmän suomalaisia. Suomen osallistumisvelvoite kasvaa tasaisesti: tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä pitkäaikaisilla kahden vuoden komennuksilla on jatkuvasti 30 henkeä ja lyhytaikaisilla, enintään neljän kuukauden komennuksilla 110 henkilöä.
Vuonna 2004 perustettu Frontex on kasvanut viime vuosina. Suuri muutos oli vuonna 2016 EU-tasolla tehty päätös perustaa eurooppalainen raja- ja merivartiosto. Vuoden 2019 asetusmuutos lisäsi edelleen jäsenmaiden vastuuta osallistua Frontexin koordinoimiin operaatioihin.
Siinä, missä alussa operaatioihin osallistuminen oli vapaaehtoista solidaarisuustoimintaa, nyt jäsenmailla on velvoite osallistua. Asetuksella säädettiin myös uusi toimintamalli sellaisia tilanteita varten, jossa jäsenvaltion ulkorajoihin kohdistuu haasteita, eikä jäsenvaltio selviydy itse velvoitteistaan eikä pyydä tukea Frontexilta. Tällaisissa tilanteissa neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa täytäntöönpanosäädöksen niistä toimenpiteistä, esimerkiksi operaation käynnistämisestä tai muun operatiivisen tai teknisen tuen antamisesta, joilla vähennetään rajaturvallisuuteen kohdistuvia uhkia, myös ilman jäsenvaltion esittämää pyyntöä.
Rajavartiolaitoksen ylitarkastajan Pietari Vuorensolan mukaan Suomi on aina ollut aktiivinen toimija Frontexissa.
− Suomi on ollut luomassa hyviä toimintamalleja Frontexiin. Esimerkiksi EU:ssa käytössä oleva neliportainen maahanpääsyn malli on pitkälti Suomen kehittämä.
Suomen vahvuuksia ovat Vuorensolan mukaan pitkä ulkoinen raja, vilkas lentoasema Helsinki-Vantaalla sekä merirajat: Suomella on osaamista kaikista rajavalvonnan ulottuvuuksista.
− Lisäksi suomalainen toimintamalli on pragmaattinen. Meillä haetaan tehokkuutta, Pietari Vuorensola pohtii.
Henkilöstön lisäksi Rajavartiolaitos lähettää Frontexin tueksi kalustoa.
Uusia hakijoita toivotaan
Tällä hetkellä Suomella on yli 200 henkilön vahvuinen Eurooppalaisen raja- ja merivartioston Suomen pysyvä joukko, josta suunnitellaan henkilöitä Frontexin koordinoimiin operaatioihin. Pietari Vuorensolan mukaan halukkaita lähtijöitä on ollut helppo löytää, mutta uusiakin kaivataan.
− Nyt rajavartijoiksi opiskelevien on hyvä tietää, että Frontexin tehtäviin voi lähteä jo muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen, toisin kuin vaikkapa siviilikriisinhallinnan tehtäviin, jotka edellyttävät tiettyä senioriteettia. Sama koskee nuoria upseereita uransa alkuvaiheessa.
− Jos on kiinnostunut kansainvälisestä urasta, rajavartijana voi aloittaa lyhytaikaisilla komennuksilla.
Pietari Vuorensolan mielestä Frontex on hieno paikka kehittyä ammatillisesti.
− Siellä voi avata uusia näkökulmia ja lisätä omaa kompetenssiaan. Lisäksi siellä on mahdollisuus näyttää Suomen lippua viemällä suomalaista osaamista, kantaen samalla eurooppalaista yhteisvastuuta.
Suomen rajat ovat varsin rauhalliset. Frontexin tehtävissä rajavartijat näkevät myös tilanteita, joissa rajavartijan erityisosaaminen kirkastuu.
− Siellä oppii käytännössä niitä asioita, joita koulu opettaa, Vuorensola pohtii.
Vuorensola rohkaisisikin uusia hakijoita tehtäviin. Hän uskoo, että nuorikin rajavartija on valmis Frontexin riveihin.
− Rajavartijan peruskurssi, kielitaito, parin vuoden työkokemus ja tietty mukautuvuus uudenlaisiin tilanteisiin riittävät hyvin.
Suomella pitkät perinteet
Rajavartiolaitoksen kansainvälisen toiminnan juuret ovat kuitenkin Frontexia pidemmällä. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi tuki Viroa, Latviaa ja Liettuaa rakentamaan rajavalvontaa. Latvian ja Liettuan rajavartiolaitokset ovat edelleen itsenäiset kuten Suomessa. Virossa rajavartiosto yhdistyi poliisin organisaatioon vuonna 2010.
Frontexin lisäksi kansainvälisiä tehtäviä on tarjolla sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan parissa. Sotilaallista kriisinhallintaa hoitavat maa- ja merivoimien rekrytoijat. Siviilikriisinhallinnasta Suomessa vastaa kriisinhallintakeskus CMC Finland. Siviilikriisinhallinnan tehtävät sekä sotilaallisen kriisinhallinnan puolelta erityisesti sotilastarkkailijan tehtävät ovat Frontexia useammin enemmän senioritason neuvonantajatehtäviä.
Niissäkin on useita Rajavartiolaitoksen työntekijöitä vuosittain. Rajavartijan ja upseerin näkökulmasta kaikki kansainvälinen kokemus on hyväksi. Sotilaallisen kriisinhallinnan kokemus palvelee erityisesti Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävää.
Muihinkin kansainvälisiin tehtäviin hakeutuessa Frontex-kokemus on ehdottomasti plussaa. Lisäksi Frontex on konkreettista työtä kollegoiden kanssa rajalla ja tarjoaa mahdollisuuden työskennellä hyivn itsenäisesti.
− Kaikkiaan niin rajavartijan kuin Rajavartiolaitoksen upseerien tehtävät kansainvälistyvät koko ajan, toteaa Pietari Vuorensola.
Rajalla töissä kansainvälisten asioiden parissa
Valtiotieteiden maisteri Pietari Vuorensola työskentelee Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikössä ylitarkastajana. Hän aloitti uransa Rajavartiolaitoksessa vuonna 2008 henkilöstösuunnittelijana. Jo silloin hänen työtehtäviinsä kuului mm. Frontex-poolin hallinta. Välissä hän työskenteli kuusi kuukautta sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikössä vastaten mm. siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien, koulutuksen ja rekrytoinnin kehittämisestä.
Sieltä hän palasi henkilöstöhallinnon tehtäviin, ollen eräänä tehtävänään laatimassa Rajavartiolaitoksen ensimmäistä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tämän jälkeen uudet tehtävät löytyivät raja- ja meriosastolta kansainvälisten yhteistyö- ja kehittämishankkeiden koordinaatio- ja johtotehtävistä.
Seuraava siirto tapahtui kesällä 2020 nykyiseen tehtävään, jolloin hän alkoi kehittää Frontex-yhteistyötä erityisesti pysyvän joukon osallistumiseen liittyen.
− Kun aikanaan hakeuduin Rajavartiolaitokselle, minulta kysyttiin työhaastattelussa, olenko valmis tekemään kansainväliseen henkilöstösuunnitteluun liittyviä tehtäviä. Se oli yksi syy, miksi tänne tulin, Vuorensola sanoo.
Vuorensola on viihtynyt Rajavartiolaitoksen palveluksessa ehkä kauemmin, kuin alun perin ajatteli.
− Täällä on ollut hienoa se, että myös siviilinä voi vaihtaa tehtävää ja edetä urallaan, vaikka suuri osa henkilöstöstä on sotilasvirassa ja vaihtavat joka tapauksessa rotaation vuoksi parin vuoden välein tehtävää. Itse olen saanut vaihtaa noin viiden vuoden välein uuteen tehtävään, mikä on pitänyt työn minulle mielenkiintoisena.
Lue aiheesta lisää:
