Rajamuseon viimeinen kesä

Edessä on museonäyttelyn viimeinen kesä sen nykyisissä tiloissa. Vuonna 1989 Imatralle avattu Rajamuseo on aina sijainnut Immolan kasarmialueen reunalla Rajasotilaskodin naapurina ja Raja- ja merivartiokoulun sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan välittömässä läheisyydessä. Nyt museon henkilökunta päivittää näyttelyä vielä viimeistä kertaa. Syksyn tullen nykyisen Rajamuseon ovet sulkeutuvat lopullisesti. 

Eräs näyttelypäivityksistä liittyy 30 vuotta täyttävään valmiusjoukkuetoimintaan. Valmaripäivityksen toteuttamisessa museo tekee yhteistyötä Kaakkois-Suomen rajavartioston valmiusjoukkueen kanssa. Lisäksi hyödynnetään museon omaa arkistomateriaalia ja lahjoituksena saatua esineistöä. Muutakin näyttelysisältöjen viilaamista on luvassa, jotta nykyinen näyttely tarjoaisi uutta vielä viimeisenä olemassaolovuotenaankin. Audiovisuaalisten näyttelysisältöjen kehittämistä jatketaan ja tekniseltä puolelta mainittakoon myös näyttelyvalaistus. Valaistusta on uusittu asteittain jo yli vuoden ajan ja uudet valaisimet tuovat vitriineissä olevan esineistön esille aiempaa paljon paremmin ja turvallisemmin.

Rajamuseo pähkinänkuoressa

Rajamuseo avautui Rajavartiolaitoksen sisäisenä opetusmuseona, mutta on toiminut 1990-luvulta alkaen kesäkaudet kaikelle kansalle avoimena ja ilmaisena museona. Talvikaudella olemme ryhmille auki tilauksesta. Talvikaudella museo on ollut auki ryhmille tilauksesta.

Museo on keskittynyt maarajavalvonnan historian taltiointiin, sodan ajan rajajoukkojen toimintaan sekä ilmailuun etenkin lentopelastuksen saralla. Rajamuseoon on kuulunut myös ulkonäyttelyalue, joka suljettiin muutamia vuosia sitten alueturvallisuuteen liittyneiden seikkojen takia. Rajamuseolla on ollut neljä museomestaria: Antti Väisänen, Asko Liiri, Mika Albertsson ja allekirjoittanut edelliset kaksi vuotta.

Omana aikanani olen pyrkinyt monipuolistamaan Rajamuseon esitystapoja lisäämällä näyttelyyn ääniä, filmejä sekä animoituja esityksiä. Myös toiminnalliset elementit ”hands on”-periaatteella ovat mukava lisä näyttelysisältöihin. Viime kesäksi lanseerattu ja museokävijän kokeiltavissa oleva, kerta- ja sarjatulta ampuva Suomi-konepistooli on saavuttanut suuren suosion. Lapset pääsevät kokeilemaan rajavartijan partiohaalareita ja halukkaat täyspakattua rinkkaa. Rajamuseon tunnetuin kohde on kuitenkin Rajavartiolaitoksen ensimmäinen rajakoira Caesar, joka säväyttää museovieraat vuodesta toiseen. 

Rajakoira Klasu löytää jäljen itärajan laittomasti ylittäneestä loikkarista Pelkola 1956-dioraamassa.

Hyvästit nykynäyttelylle

Nykynäyttelyssä on Caesarin lisäksi muutakin pitkään esillä ollutta sisältöä. Rajamuseon kolme komeaa historiallista dioraamaa ovat saaneet runsaasti positiivista palautetta niin museokävijöiltä, Rajavartiolaitoksen väeltä kuin muilta museoammattilaisiltakin. Dioraamojen eläväiset ja aidon oloiset ihmishahmot ovat Asko Liirin käsialaa. Viime vuonna dioraamoja tehostettiin uusilla valoilla ja äänillä, jotka elävöittävät entisestään niiden sisältöä.

Dioraamoja ei siirretä sellaisenaan uuteen Rajamuseon näyttelyyn, sillä ne ovat kooltaan aivan liian suuria mahtuakseen tuleviin tiloihin. Tuleva kesä on viimeinen mahdollisuus nähdä nuo dioraamat ehyinä kokonaisuuksina omin  silmin. Sama koskee toki muutakin aineistoa, joten nyt todellakin on viimeinen tilaisuutesi kokea nykyinen Rajamuseo ja sen viehätys.

Yhteys museoon ja kesän aukiolo

Rajamuseo kerryttää kulttuuriperintöä täydentämällä jatkuvasti kokoelmiaan Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvällä aineistolla ja historiatiedolla. Jos sinulla on jotain museoitavaa, kerrottavaa tai haluat kysyä vaikkapa museo-opastuksesta, saat meihin parhaiten yhteyden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Lisätietoa Rajamuseon näyttelyopastuksista ryhmille virka-ajan ulkopuolella antaa Kaakkois-Suomen Rajamieskilta numerosta 050 320 6011. Rajamuseon näyttely avautuu kesäkuun alussa ja ovet ovat avoinna elokuulle viitenä päivänä viikossa. Lue lisää Rajamuseon internetsivuilta osoitteesta raja.fi/rajamuseo. 

Tervetuloa Rajamuseoon!

Teksti ja kuvat: museomestari Jani Loijas.