Maalla Lapin kauhu Caesar kiehtoo Rajamuseon vierailijaa
Vuosina 1919 – 1929 elänyt Caesar oli Rajavartiolaitoksen ensimmäinen rajakoira. Ja kuten legendaarisiin hahmoihin aina, myös Caesariin liittyy tuhat tarinaa, osa enemmän, osa vähemmän tosia.
”Sitä kutsuttiin Lapin kauhuksi. Siitä kerrottiin, että se pystyy repimään miehen kappaleiksi. Mukana oli toki Lapin lisää,” hymyilee museomestari Jani Loijas.
Caesarin kuolemaan liittyy myös tarina. Sen mukaan Caesar puri korkea-arvoista upseeria, joka yritti mennä koiraa tervehtimään. Upseeri antoi viikon aikaa lopettaa Caesar. Jani Loijas ei kuitenkaan vahvista tarinaa.
”Asiakirjoista ei löydy tällaista”, kertoo Jani Loijas, koulutettu historiantutkija.
Caesarin lopettaminen sen sijaan ei käynyt käden käänteessä – tämä tarina on Loijaksen mukaan tosi.
”Se vietiin toiselle vartioasemalle 50 kilometrin päähän lopetettavaksi, kävellen kuten silloin oli tapana. Marssi kuitenkin keskeytyi kahdesti Caesarin purtua hihnansa poikki ja palattua kotiasemalle. Se aavisti kohtalonsa.”
Lopulta ohjaaja vaihtoi hihnan metalliketjuun ja Caesar kohtasi loppunsa. Caesarin elämä kuitenkin jatkuu Rajamuseon näyttelyssä, jossa Caesar on vuosi toisensa jälkeen museovieraiden suosikki.
Caesarin lisäksi Rajamuseon vetonauloja ovat kolme dioraamaa, jossa Rajan vuosikymmeniä havainnollistetaan lavastuksen ja mallinukkejen avulla. Mehiläisvahasta tehdyt nuket on puettu ajan asuihin: kuvissa on Salla 1929, Itä-Karjala 1943 ja Pelkola 1956. Viimeisimmässä on esillä myös Rajamuseon toinen täytetty koira. Kaikki nuo vuodet olivat dramaattisia Suomen ja Euroopan historiassa, ja dioraamat kuvaavat Rajavartiolaitoksen roolia osana eläväistä historiaa.
Museo ei kuitenkaan ole pelkkää vitriiniä. Dioraamoihin on yhdistetty liikkeentunnistimet, jotka aktivoivat äänitiedostot viemään katsojansa vielä lähemmäs aitoa kokemusta. Lisäksi museon ja dioraamojen valaistusta on parannettu hankkimalla alan parhaalta tekijältä uudet valaisimet. Nyt suunnitteilla on verkkonäyttely lentotoiminnasta sekä virtuaalinäyttely.
Rajamuseo keskittyy maarajojen valvonnan historian taltioimiseen sekä Rajanvartiolaitoksen lentotoiminnan historiaan. Merellisestä historiasta huolehtii merivartiomuseo Merikeskus Vellamossa Kotkassa.
”Parhaimmillaan historia ei tunnu työltä”
Rajamuseo Imatran Immolassa avattiin vuonna 1989 sisäiseksi opetusmuseoksi Kaakkois-Suomen rajavartioston yhteyteen. Sittemmin museo siirtyi Raja- ja merivartiokoulun vastuulle. Pian kuitenkin ilmeni, että se kiinnostaa muitakin kuin opiskelijoita. Asiasta tehtiin sopimus Imatran kaupungin kanssa, ja nyt museo on kesäaikaan auki kaikille ja talvisinkin sopimuksen mukaan. Museo kiinnostaa niin sotahistorian harrastajia kuin muitakin.
Museomestari Jani Loijas on koulutukseltaan historiantutkija. Hän siirtyi museomestariksi vuonna 2020 edellisen jäätyä eläkkeelle. Hän on ensimmäinen museomestari, joka ei ole taustaltaan rajamies. Hän työskenteli aiemmin Lappeenrannan linnoituksen museolla, Ratsuväkimuseossa ja mm. Kouvolan museossa, jonne hän rakensi näyttelyn urheiluhistoriasta.
Rajamuseo on Loijakselle uusi työympäristö. Museo on osa raja- ja merivartiokoulua, mikä tekee siitä hallinnollisesti erilaisen työympäristön kuin vaikkapa kaupunkien alaisuudessa toimivat museot ovat.
”Työhön saa hirveän helposti tukea ja apua Rajavartiolaitoksen eri toimijoilta”, Loijas kiittelee. ”On se sitten materiaalia tai raakaa lihasvoimaa näyttelyesineiden siirtämiseen, apua saa aina.”
Loijas kehuu työtään luovaksi ja itsenäiseksi. ”Minä ja kollegani olemme ainoat museoalan ammattilaiset täällä, joten kaikki käytännön museotoiminnan pyörittäminen kuuluu meille. Täällä pääsee toteuttamaan luovuuttaan, suunnittelemaan näyttelyjä ja kehittämään toimintaa.”
Yksi tärkeä osa arkista mutta suurelle yleisölle näkymätöntä museotyötä on kokoelmatyö, johon sisältyy myös esineiden, valokuvien ja muun museoaineiston luettelointi sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään.
”Myös kansalaisille suunnattuja luentotilaisuuksia Rajavartiolaitokseen liittyvistä aiheista on tarkoitus järjestää, kunhan koronarajoitteet helpottavat. Meillä on edelleen virallisestikin myös opetusvelvollisuus. Vedämme oppitunteja ja luentoja Rajan historiasta mm. Rajavartijan peruskurssilaisille ja kadeteille.”
Historiantutkijaa kutkuttaisivat myös arkiston materiaalit. ”Parhaimmillaan historia ei tunnu lainkaan työltä. Vanhojen asiakirjojen ja dokumenttien lukeminen on niin kiinnostavaa.”
Loijas toivookin, että joskus hänelle jäisi aikaa tehdä myös omaa tutkimusta Rajamuseon arkistojen pohjalta.
Tänään kädet ovat kuitenkin täynnä näyttelyjen uudistuksia, virtuaalinäyttelyjen rakennusta ja muuton odottelua. Nyt näyttely sijaitsee samassa rakennuksessa kuin rajasotilaskoti ja nykyinen kuntotalo, toimistotilat ja Rajamuseon arkisto sijaitsevat kasarmin vanhassa teletalossa. Museo siirtyy 1930-luvulta periytyvään Immolan esikuntarakennukseen sen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2022 tai 2023.
Lisätietoa: Rajamuseon verkkosivut
