Hyppää sisältöön

Maalla Rajakoiramestaruuskisojen perinne jatkuu vahvana

Kainuun rajavartioston viestinnän korkeakouluharjoittelija Sanni Junttola tutustuu Rajavartiolaitoksen rajakoiramestaruuskisojen perinteeseen sekä 101-vuotiaaseen rajakoiratoimintaan.
21.9.2021 14.36
Vanha lehtileike, jossa mustavalkoisia kuvia rajakoirakisoista.

Viestintää, erilaisia tapahtumia, arkistotyötä, rajakoiramestaruuskisat – aloittaessani viestintäharjoittelijan kesätyöt Kainuun rajavartiostossa selvisi jo ensimmäisenä työpäivänä, että kesän aikana pääsisin olemaan mukana monessa eri projektissa. 

Erityisen innoissani odotin Rajavartiolaitoksen 56. rajakoiramestaruuskisojen järjestelyissä avustamista. Rajakoiramestaruuskisat ovat joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu, jossa rajavartiostojen nelijalkaiset työntekijät, eli rajakoirat pääsevät ohjaajineen testaamaan ammattitaitojaan ja kilpailemaan erilaisissa tehtävissä toisiaan vastaan. Kisajärjestelyt olisivat huipentuneet kolmen päivän tapahtumaan Hossassa elo-syyskuun vaihteessa, mutta nyt jo toisena vuonna peräkkäin Rajavartiolaitos joutui tekemään vastuullisen ratkaisun ja siirtämään kisoja vuodella eteenpäin koronapandemian takia. 

Minulle kisojen siirtäminen merkitsi enemmän aikaa muiden työtehtävien parissa ja niinpä aloitin kesäni toisen projektin: tiedonetsinnän Kainuun rajavartioston arkistohuoneessa. 
Sivuja selatessani silmiini osui vuoden 1956 Kainuun Sanomista leikattu artikkeli otsikolla Paimenkoirat jäljellä Jämäksessä - Rajakoirakilpailut eilen ja tänään. Otsikon alla mustavalkoisessa kuvassa komeilee ylirajajääkäri Kokkila numerolappu rinnassaan ja vierellään saksanpaimenkoira Heppu, joka on kisojen hyvin pärjäävä konkari. 

Hepun lisäksi artikkelin kuvissa seikkailevat saksanpaimenkoira Nalle sekä muita kilpailuun osallistuvia koiria suorittamassa erilaisia tehtäviä, kuten portaiden kiipeämistä ja laskeutumista, 1,8 metrin korkuisen seinän ylittämistä sekä kymmenen minuutin ryömintätestiä. Seuraavan päivän lehdessä julkaistu artikkeli samaisista kisoista kertoo lukijalle, että vuoden 1956 mestaruuden vei Nalle ohjaajansa ylirajajääkäri H. Repon kanssa Pohjois-Karjalaan. 

Voittajan titteli arvostettu ja haluttu meriitti

Kaltaiselleni 1990-luvun loppupuoliskolla syntyneelle nuorellehan vuosi 1956 tuntuu muinaishistorialta, joten minusta oli mielenkiintoista, että kilpailujen perinne on jatkunut aina 2020-luvulle saakka. Vaikka en päässytkään kilpailuja itse todistamaan, niin lehtijutun löytymisestä motivoituneena suuntasin asiasta minua enemmän tietävien pakeille oppimaan enemmän rajakoiratoiminnasta ja sen historiasta. 

Rajakoirakisojen perinne ulottuu aina vuoteen 1950 saakka. Löytämäni lehtiartikkelin kilpailut ovat siis ensimmäisiä järjestettyjä kilpailuja ja vaikka moni asia onkin 65 vuodessa muuttunut, niin voimme edelleen löytää nykypäivän kisoista sekä koiratoiminnasta samankaltaisuuksia. 

Lehtiartikkelin kuvissa Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen rajavartiostojen saksanpaimenkoirat toimivat tottelevaisuuskokeen ja jäljestyksen parissa.

Tämän vuoden kisojen järjestämisestä vastuussa olleen luutnantti Alexander Kyllösen mukaan nämä asiat heijastuvat myös nykypäivään. Tottelevaisuus ja jäljestäminen ovat edelleen osana rajakoirakilpailuja ja osallistujamäärä, kuten myös kisoihin osallistuvat vartiostotkin ovat pysyneet samoina. Saksanpaimenkoirat ovat lisäksi edelleen enemmistökoirarotu ja näin on ollut kautta Rajavartiolaitoksen historian, sillä koira soveltuu hyvin Suomen haastavaan ilmastoon. 

Varsinainen Rajavartiolaitoksen koiratoiminta alkoi vuonna 1922 sen jälkeen, kun rajasotamies Aaltonen joutui murhatuksi rajaloikkareiden toimesta. Aaltosen murhan rikostorjunnassa todettiin, että koiran avulla tilanne olisi voitu välttää. Siispä sisäministerin luvalla Rajavartiolaitos pystyi hankkimaan tarvittavan määrän koiria. 

Koiratoiminnan alkamisesta meni siis noin kolmekymmentä vuotta, että ensimmäiset rajakoiramestaruuskilpailut järjestettiin. Niiden voittajan tittelistä tuli aikojen saatossa arvostettu ja haluttu meriitti. Lisäksi kilpailut olivat hyvä tilaisuus ohjaajille ja koirille testata taitojaan ja vaihtaa kuulumisia muiden ohjaajien kanssa. 

Koirien osaamisen mittaamiseen myös uusia kilpailuja

Raja- ja merivartiokoulun koiratoimintaupseeri Janne Rapon sekä koiratoiminnan opettajan Harri Ylä-Kotolan mukaan rajakoirakilpailujen mestaruutta arvostetaan edelleen, mutta tilaisuuden merkitys on hieman pienentynyt, sillä nykypäivänä työkollegoiden tapaamiseen ja koirien osaamisen mittaamiseen on paljon muitakin koulutustilaisuuksia. Kisojen perinne kuitenkin jatkuu vahvana ja koiraohjaajat arvostavat kilpailuja ammattitaidon mittaamisen ja kehittämisen kannalta. 

Koiratoiminnan konkareiden lisäksi pääsin jututtamaan rajavartija Piia Määttää, joka aloitti koiraohjaajan uransa vuonna 2017. Määttä valmistui vuonna 2015 ja jo kaksi vuotta myöhemmin päätyi Kainuun rajavartiostoon koiraohjaajaksi. Koiraohjaajan ura oli ollut Määtän pitkäaikainen unelma jo rajakouluun haettaessa, mutta ei olisi uskonut uran etenevän siihen vaiheeseen niin nopeasti.

Määtän nykyinen koira on kolmevuotias saksanpaimenkoira, Tuntemattoman Jansson ”Iiris”. Iiris ei ainakaan vielä ole nuoren ikänsä takia osallistunut rajakoirakisoihin, mutta Määttä harjoittelee rajakoiran ja koiraohjaajan tehtäviä Iiriksen kanssa ahkerasti.