Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Maalla Polku tradenomista Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatoimiston päälliköksi

Entistä useampi upseeri on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon siviiliopintoina. Majuri Jouni Lahtinen kertoo oman uratarinansa, johon on mahtunut monipuolisia ja kansainvälisiä tehtäviä niin siviiliorganisaatioissa kuin Rajavartiolaitoksella.
9.9.2021 11.55
Jouni Lahtinen seisoo ja katsoo hymyillen kameraan. Taustalla on metsää.

Elokuun alussa majuri Jouni Lahtisen tie vei Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatoimiston päälliköksi. Sitä ennen Lahtinen on tehnyt monipuolisesti uraa niin siviiliorganisaatioissa kuin Rajavartiolaitoksessa ja työhön on mahtunut myös paljon matkustelua ja kansainvälisiä työtehtäviä.

Työuraansa hän on aloitellut markkinoinnin ja viestinnän tradenomina, minkä puitteissa hän on työskennellyt mm. Alkon, Olvin sekä ulkoministeriön palveluksessa. Erityisesti työskentely Suomen Pariisin-suurlähetystössä on kerryttänyt Lahtiselle kielitaitoa sekä vuorovaikutustaitoja, jotka ovat olleet tärkeitä oppeja myös sotilasviroissa.

-    Jokaisessa organisaatiossa on oma kulttuurinsa ja haasteensa. Erilaisten kulttuurien ja kommunikaatiotapojen ymmärtäminen on tärkeää asiakaskohtaamisissa. Erilaisissa tehtävissä työskentely on myös auttanut parantamaan paineensietokykyä ja haasteiden muuttamista positiiviseksi energiaksi, kertoo Lahtinen.

Lahtinen hakeutui Maanpuolustuskorkeakouluun jatkokoulutukseen ja valmistui sotatieteiden maisteriksi vuonna 2008. Entistä useampi upseeri on suorittanut myös alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon siviiliopintoina. 

-    Suosittuja lähtökohtia ovat esimerkiksi oikeustieteen, valtiotieteiden tai kauppatieteiden opinnot. Ne tukevat hyvin upseerin opintoja ja antavat arvokasta näkökulmaa yhteiskunnasta, sanoo Lahtinen.

Valmistuttuaan Lahtinen aloitti osastoupseerin virassa Suomenlahden merivartiostossa Helsingin rajatarkastusosastolla, jossa hän työskenteli Helsinki-Vantaan lentokentällä. Vaikka hän on koulutuksessaan keskittynyt maarajaan, löysi Lahtinen paikkansa merivartiostossa nopeasti. Osastoupseerin tehtävistä hän siirtyi Suomenlahden merivartioston esikuntaan rajatarkastustoimialan johtajaksi ja myöhemmin Helsingin sataman rajatarkastusyksikön päälliköksi.

Ennen Kaakkois-Suomen rajavartiostoon siirtymistään Lahtinen työskenteli kansallisena asiantuntijana Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) esikunnassa Puolassa. Siellä hän koordinoi koulutusprojekteja, joiden aiheita olivat esimerkiksi väärennettyjen asiakirjojen tunnistaminen, rannikkovartiotoiminta sekä keskitason johtaminen. Virastossa työskentelee EU:n jäsenvaltioiden nimittämiä asiantuntijoita, jotka tulevat laajasti erilaisista taustoista. Monikulttuurisuuden lisäksi myös henkilöstön koulutus- ja työtausta vaihtelevat ja virastossa työskentelee rajavartijoiden lisäksi sotilaita, siviilejä, poliiseja sekä tullin henkilöstöä eri EU-maista.

-    Suomalaisena virastossa työskenteleminen on helppoa ja mukavaa, sillä suomalaisista tykätään vahvan työmoraalin ja osaamisen vuoksi. Suomi on Frontex-kontekstissa tärkeä myös siksi, että viraston ensimmäisenä pääjohtajana toimi Rajavartiolaitoksen entinen päällikkö Ilkka Laitinen, muistelee Lahtinen.

Unohtumattomaksi hetkeksi urallaan Lahtinen listaa vuoden 2015 siirtolaiskriisin, joka oli keskiössä hänen silloisessa työssään. Jälkikäteen hän on pystynyt ajattelemaan tapahtumia sekä positiivisessa että kriittisessä valossa. Kriisi opetti paljon ja sen hoidossa koettiin myös onnistumisia. Lisäksi Lahtinen on iloinen kaikista tilanteista, joissa yhteistoiminta tiimissä tai yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on onnistunut haasteista huolimatta.

Lahtisen mielestä Rajavartiolaitoksen vahvuus valtion virastona on pitkän historian tuoma säännöllisyys ja perinteet. Turvallisuusviranomaisena Rajavartiolaitoksen sisällä on myös vahvasti ajatus yhteisten tavoitteiden ja Suomen edun edistämisestä, minkä eteen tehdään yhdessä töitä.

-    Se kuuluisa ”rajamieshenki” on ehdottomasti paras asia tässä työssä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaa. Olen saanut elinikäisiä ystäviä Rajavartiolaitoksella työskennellessäni, mikä kertoo mielestäni paljon vallitsevasta yhteishengestä.

Nykyisessä työssään rajatoimiston päällikkönä Lahtinen johtaa ensisijaisesti operatiivista toimintaa ja tukee rajavartioston komentajan päätöksentekoa. Tärkeä osa hänen työtään on myös esimiehenä toimiminen ja henkilöstöjohtaminen. Uudessa tehtävässä häntä kiehtovat eniten uusi toimintaympäristö ja uusien ihmisten tapaaminen sekä toiminnan kehittäminen.

-    Itärajan rajatarkastusten lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston toiminta pitää sisällään laajasti erilaisia toimintoja, kuten junaliikennettä, alusten tarkastuksia ja Venäjän vastaisen rajan valvontaa. Odotan innolla koko henkilöstöön tutustumista.

Rajavartiostosta päällimmäisenä Lahtiselle on jäänyt ensimmäisen työviikon jälkeen hyvä tekemisen meininki. Vaikka yhteiskunnassa eletään poikkeusaikoja, rajavartioston vahvuus ilmenee Lahtisen mukaan hyvänä energiana, joka hänen mielestään auttaa jaksamaan eteenpäin. Hän antaa Rajavartiolaitokselle myös laajemmin kiitosta työnantajana.

-    Rajavartiolaitos on laaja-alainen ja perinteikäs mutta sopeutumiskykyinen organisaatio. Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella, vaikka viranomaisorganisaatiot usein mielletään kankeiksi.

Lahtinen on urallaan päässyt tekemään paljon erilaisia asioita ja tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin ja kulttuureihin. Hän on myös vapaa-ajallaan toteuttanut useita haaveitaan. Vuonna 2016 toteutui yksi hänen pitkäaikaisimmista haaveistaan, kun hän oli Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä kootun HC Rajan mukana pelaamassa jääkiekon amatööriturnauksessa Kanadassa.

-    Seuraavaksi haluaisin lähteä paikan päälle katsomaan jalkapallon El Clásico -ottelua Real Madridin ja FC Barcelonan välillä, sanoo Lahtinen pienen pohdinnan jälkeen.

 

Teksti ja kuvat: Aino Lappalainen