Merellä Poika ja susi

Otsikossa mainittu Aisopoksen satu liittyy rikostorjuntayksikön tehtäviin ainakin meripelastuksen ja rikostorjunnan toimialalla. 

Hädässä oleva ihminen voi hälyttää apua monella eri tavalla nykyään, soittaminen lienee niistä yksinkertaisin. Merellä apua voi hälyttää myös perinteisemmillä menetelmillä, tarkemmin hätämerkeillä. Nämä merkit on lueteltu Kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen liitteessä IV. Liitteessä luetelluista hätämerkeistä tutuimmat lienevät punaista valoa näyttävä laskuvarjoraketti tai käsisoihtu. Punainen käsisoihtu voi aiheuttaa vaaraa jalkapallopelissä, merialueella se aiheuttaa poikkeuksetta meripelastustapahtuman. 

Perättömästä ilmoituksesta saattaa muodostua suurikin korvausvelvollisuus.

Rikoslain 34 luvun 10 § mukaan, joka tekee pommista, tulipalosta, merihädästä, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä tai vaarasta perättömän ilmoituksen, joka on omiaan aiheuttamaan pelastus- tai turvallisuustoimen taikka pakokauhua, on tuomittava perättömästä vaarailmoituksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Tämän lisäksi saattaa tekijälle muodostua suurikin korvausvelvollisuus. Esimerkkinä mainittakoon meripelastushelikopterin käytöstä aiheutuva kustannus, joka on 4710 € / 15 min. 

Perättömiä vaarailmoituksia tavataan merivartiostossa vuosittain, usein juhannuksena, venetsialaisissa tai uuden vuoden aattona. Rikosoikeudellisen vastuun ja korvausvelvollisuuden lisäksi on syytä muistaa, että resurssit merialueella ovat rajalliset ja avunsaanti vie aikaa.

Väärällä hälytyksellä olevat yksiköt voivat olla juuri se apu, jota todellisessa hädässä oleva ihminen tarvitsee.

Kirjoittaja on Länsi-Suomen merivartioston rikostorjuntayksikön tutkinnanjohtaja