Hyppää sisältöön
Rajamedia - logo
Ajankohtaisia ja taustoittavia juttuja - Rajavartiolaitos 2021

Merellä Öljyntorjunta on organisoitua käsityötä

Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen on nähnyt pitkällä urallaan sen, miten ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ilmastossa ja meren ekosysteemissä vaikuttavat pelastustoimeen. Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus on suurponnistus myös Heinisen johtamalle pelastuslaitokselle.
17.8.2021 11.46

Vuoden 2021 Balex Delta tapahtuu Kotkan edustalla merialueella, jossa ympäristövahinkojen torjunnasta rannikolla  vastaa Kymenlaakson pelastuslaitos.  Tässä suuressa kansainvälisessä öljyntorjuntaharjoituksessa toimitaan sekä kansainvälisellä tasolla – valtioiden välisten sopimusten viitekehyksessä – että paikallisesti rannikolla, jossa harjoitus tehdään. 

Monipuolisuudessaan ainutlaatuinen harjoitus

Jatkuva harjoittelu on olennainen osa pelastustoimen työtä. Balex Delta on kuitenkin monipuolisuudessaan, jopa monimutkaisuudessaan ainutlaatuinen. Öljyntorjunnan mittakaava on usein suunnaton. Veli-Matti Heinisen 40 vuotta kestäneellä uralla suurin vahinko oli 127 tonnin suuruinen vuoto Kotkan kantasatamassa.

-    Sekin oli suuri savotta ja kesti viikkoja. Öljyntorjunnassa silloinkin, kun määrät eivät ole suuria, aika ja työvoiman tarve ovat valtavia.

Suuren öljyonnettomuuden torjunnassa sen sijaan valmistaudutaan tuhansiin, jopa kymmenentuhansiin tonneihin öljyä. Heinisen mukaan suunnittelun ja johtamisen vastuualueet ovat ”mereen piirrettyjä viivoja”.  Suomenlahden rannikkoalue on kartoitettu 40 metrin välein.

Kun öljyvahinko tapahtuu, tiedostelujoukkojen ja öljyntorjuntaa tekevien tahojen on tiedettävä rantamaasto tarkalleen lähes jokaista kivenkoloa myöten. Itse öljyntorjunta on käsityötä: esimerkiksi linnut puhdistetaan ihmisvoimin asialle tarkoitetussa kontissa. Lisäksi on tiedettävä, miten öljy hävitetään: öljyisen jätteen poltto aiheuttaa palokaasuja ja ympäristölle haitallisten jätteiden tuhoaminen on vaikeaa. Harjoitusten logistiikka onkin erityisen suuri ponnistus, kun mukana on viranomaisten lisäksi suuri määrä vapaaehtoisia.


Suuri onnettomuus vaatii valtavia panostuksia 

Kymenlaakson pelastuslaitoksen torjuntaorganisaation mitoitusvahvuus on noin  600 henkilöä. 

-    Jos öljyä tulee tuhansia tonneja, tämä ei tietenkään riitä, painottaa Veli-Matti Heininen. 

Öljyntorjuntaa harjoitellaan osana arkityötä.

-    Kaikki lähtee mieskohtaisista taidoista. Esimerkiksi puominkäsittelytaitoa on opetettu kaikille palomiehille. Balex Delta sensijaan on suuren mittaluokan harjoitus, jossa on mukana myös ulkopuolista väkeä mm. WWF:stä ja Pelikaanikillasta, joka on Maakuntajoukkojen Merikuljetusjoukkueen kuuluva reserviläisjärjestö. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös kunnat.

Suuressa roolissa Kymenlaakson alueen öljyntorjunnan suunnittelussa on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, joka on ollut luomassa yhdessä pelastuslaitosten ja ELY-keskusten kanssa  SÖKÖSuomenlahti – manuaalit öljyntorjuntaan. Vilkaisu niihin auttaa ymmärtämään öljyntorjunnan laajuutta – manuaalissa käydään läpi jokainen vaihe varautumisesta, työn organisoinnista ja viestinnästä työterveyteen, taloushallintoon, tiedusteluun ja varsinaisen työn juoksutukseen ja priorisointiin. SÖKÖSuomenlahti – hankkeen ohjausryhmässä oli mukana myös Rajavartiolaitos.

Balex Delta-harjoituksen  merkitys on juuri sen laajuudessa ja sidosryhmissä.  Sitä suunniteltaessa ja sen aikana tutustutaan moniin muihin viranomaistahoihin ja ennen muuta niissä työskenteleviin ihmisiin. 

Koronaviruspandemian vuoksi Balex Deltaan on valmistauduttu etänä. Veli-Matti Heinisen mukaan tämä on vaikuttanut ennen muuta niin, että tapaamisista tulee muodollisempia.

-    Kun kokoukset ovat netissä, asioita voi jäädä huomioimatta, kun kaikki non-verbaalinen viestintä ja lyhyet sanojen vaihdot jäävät puuttumaan. Jouduimme perumaan myös kutsuvieraiden läsnäolon harjoituksessa. Pandemia tuo myös rajoituksensa siihen, miten esimerkiksi eri alusten miehistöt voivat olla keskenään tekemisissä.

-    Harjoitus kuitenkin vedetään täysipainoisesti, Heininen korostaa.


”En kohdannut nuorena palomiehenä tällaisia ilmiöitä”

Veli-Matti Heininen on ollut Kymenlaakson pelastuslaitoksen palveluksesssa jo nelisenkymmentä vuotta. Hän aloitti Kotkan palolaitoksella kesätöissä abiturienttivuonnaan 1980 ja jäi sille tielle. Toki matkaan on mahtunut kaikki mahdollinen pelastusalan koulutus. 
Pitkällä urallaan Heininen on huomannut toimintaympäristön muutoksen erityisesti ekologisiin kysymyksiin liittyen. 

-    En kohdannut nuorena palomiehenä sellaisia maastopaloja, myrskytuhoja ja rankkasateita, jollaisia Suomessa tänä päivänä on. Erilaisiin luonnonilmiöihin liittyvät vahingontorjuntatehtävät ovat selvästi lisääntyneet. 

Samalla ympäristönsuojelu asiana on noussut suuremmaksi ja tärkeämmäksi osaksi viranomaisten työtä.

Balex Delta – harjoitus tapahtuu Itämerellä, joka kuuluu maailman haavoittuvimpiin merialueisiin. Mitä jokainen voisi tehdä Itämeren hyväksi?

-    Lähtisin liikkeelle roskaamisesta. Se, mitä jaksat kantaa merelle, pitäisi jaksaa kantaa myös sieltä pois. Roskat eivät kuulu luontoon. Jos meillä on jokamiehenoikeuksia, on meillä myös velvollisuuksia, Heininen muistuttaa. 
 

Lisätietoa:

SÖKÖSuomenlahti - Öljyntorjunnan toimintamalli Suomenlahden rannikon pelastustoimialueille - XAMK