Merellä Mikä on Cospas-Sarsat-satelliittihälytysjärjestelmä ja miten se toimii

Suomen kansallinen yhteyspiste SPOC (Search and Rescue Point of Contact) sijaitsee meripelastuskeskus Turussa (MRCC). SPOC -toiminto pitää sisällään mm. Cospas-Sarsat-satelliittihälytysjärjestelmän. Meripelastusjohtaja Anssi Somppi kertoo, miten Cospas-Sarsat-satelliittihälytysjärjestelmä toimii.

Miksi järjestelmä on luotu ja mitä etua siitä on verrattuna muihin järjestelmiin?

Cospas-Sarsat on maailmanlaajuinen useiden valtioiden luoma hätäviestijärjestelmä. Se ei ole riippuvainen kaupallisista toimijoista. Se on luotu kattamaan koko maapallo ja sen kantama ei rajoitu rannikkoalueisiin kuten VHF-taajuuksilla toimittaessa. Vasta viime vuosina on satelliittipuhelimen kantama saavuttanut saman peittoalueen. 

Cospas-Sarsat sanoman lyhyt, määrämuotoinen sanoma pystytään välittämään erityyppisten satelliittien, niin matalalla lentävien kuin korkeammalla lentävien kautta varmemmin kuin satelliittipuhelimilla soitettu puhelu. Lisäksi lyhyt sanomapurske on varmempi erilaisissa sääolosuhteissa. Satelliitteja ylläpitävät Euroopan valtioiden lisäksi USA, Venäjä ja nykyään myös Kiina.

Merkittävä etu myös on Cospas-Sarsat satelliittihälytysjärjestelmällä muihin kommunikaatiotapoihin verrattuna, että hälytys tapahtuu automaattisesti niin laivoista ja veneistä kuin lentokoneista onnettomuuden sattuessa.

Voitko kertoa käytännön esimerkkejä miten järjestelmä toimii?

Esimerkkejä kotimaan vesiltä on muun muassa, kun rahtialus ajoi troolarin yli. Troolarin miehistö ei ehtinyt tehdä hätäilmoitusta ja rahtialuksesta ei huomattu yliajoa. Cospas-Sarsat järjestelmän vesiliikenteeseen tarkoitettu EPIRB-poiju teki hälytyksen automaattisesti troolarin upotessa. Sanoma välitettiin satelliitin kautta maa-asemalle ja sieltä meripelastuskeskukseen. Meripelastuskeskus sai hälytyksen perusteella koordinaatit onnettomuuspaikalle ja lähetti meripelastuskopterin paikalle. Keskeltä Suomenlahtea löytyi kolme kalastajaa hengissä. 

Meloja kaatui ulkosaaristossa ja hänen puhelimensa ei ollut verkossa. Varusteisiin kiinnitetyn PLB:n laukaisu välitti hälytyksen meripelastuskeskukseen ja partiovene löysi melojan vedestä illan pimetessä. Melojan henki pelastui.

Kahden virolaisen helikopterin törmäyksessä vastaanotettiin Cospas-Sarsat järjestelmän kautta ELT hälytys, jossa oli törmääjien koordinaatit. Tässä tapauksessa savupatsas osoitti paikan muutenkin pelastajille ja surullisessa tapauksessa ei ollut eloon jääneitä.

Cospas-Sarsat järjestelmä välittää hälytyksiä kolmesta erilaisesta hätälähettimestä. Miten nämä ELT, EPIRB ja PLB eroavat toisistaan?

ELT (Emergency Locator Transmitter) lähetin on tarkoitettu lentokoneisiin ja helikoptereihin. Ne lähettävät yleensä hätäsignaalin G-voiman laukaistessa sen esimerkiksi maahan törmätessään. Kehittyneissä versioissa hälytys voidaan tehdä koneesta myös manuaalisesti, jolloin lentopelastuskeskuksessa voidaan seurata hätäilmoituksen tehneen koneen reittiä.

EPIRB (Emergency Position Indicating Radiobeacon) on tarkoitettu laivoihin ja pienempiin aluksiin, jotka liikkuvat aavalla merellä, asennettava hälytin. Hälytyksen voi laukaista manuaalisesti tai se laukeaa veteen joutuessaan.

PLB (Personal Locator Beacon) on retkeilijälle, kevyellä ilma-aluksella tai vesillä liikkujalle tarkoitettu itse laukaistava kevyesti kannettava hälytin. 

Kuinka monta Cospas-Sarsat hälytystä MRCC Turku vastaanottaa vuosittain?

Hälytykset vastaanotetaan MRCC Turussa kaikista suomalaisista lähettimistä koko maailmasta ja Suomen alueella myös ulkomaille rekisteröidyistä. Hälytyksen sattuessa MRCC Turku tekee tiivistä yhteistyötä ulkomaisten pelastuskeskusten kanssa.

Erilaisia hälytyksiä tulee vuodessa noin 40 kpl. Niistä onnettomuuteen liittyviä on vajaa 10 ja onnettomuuksia, joista tieto saadaan vain Cospas-Sarsat järjestelmän kautta on 1-2 vuodessa.

Kehitetäänkö järjestelmää edelleen - mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Järjestelmää varten ollaan lähettämässä lisää satelliitteja elinkaarensa päässä olevia satelliitteja korvaamaan. RLS (Return Links Service) on otettu käyttöön eli uusimmissa laitteissa hälytyksen tekijä pystyy näkemään laitteesta viestin perillemenon. TWC (Two Way Communication) on kehitteillä ja siinä laitteella pystyy kommunikoimaan hätäkeskusten kanssa ja määrittelemään mm. hädän laatua, ihmisten määrää ja avun tarvetta tarkemmin.

Jos olisin hankkimassa EPIRP-hätäpoijua tai PLB-lähetintä niin, mitä minun kannattaa ottaa huomioon?

Cospas-Sarsat hätähälytin on luvanvarainen radiolaite. Se pitää rekisteröidä ja sen asianmukainen käyttö jo avun saamiseksi vaatii rekisteröintiä. PLB-lähetin ei kuitenkaan edellytä käyttäjältä erityistä pätevyystodistusta. 

Suomessa rekisteröinnistä vastaava viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Traficomin nettisivuilta löytyy rekisteröintilomake. Jos myyt laitteen tai veneen, johon laite on asennettu, niin huomioi, että uuden omistajan on rekisteröitävä laite uudelleen. 

Hankkiessasi laitteen kotimaisesta retkeily- tai veneilyliikkeestä saat ohjeet rekisteröinnistä ja neuvoja laitteen käytöstä.