Merellä Merivartiomuseo viihdyttää ja koskettaa

Ensivilkaisulla ei voisi arvata, millaisen tarinan pieni, sininen huvivene museon näyttelyssä kätkee sisäänsä.  Samaisella veneellä nimittäin kaksi virolaista miestä lähti ylittämään Suomenlahtea vuoden 1988 kesällä. Tämä niin sanottu loikkarivene ei ollut tarkoitettu meren ylitykseen, ja vaaralliseen merimatkaan ryhtyminen kertookin aikansa ihmisten epätoivosta. 

- Ihmisten kokemukset tulevat lähelle museoesineiden kautta, kertoo Vilma Lempiäinen, joka on Merivartiomuseosta vastaava tutkija. 

Museossa on nähtävillä myös kumivene, jossa on suuri määrä pelastusliivejä. Toisin kuin kylmän sodan aikainen loikkarivene, kumivene on vahvasti osa tämän päivän uutiskuvastoa. Esillä oleva vene on ollut täynnä turvapaikkaa hakevia ihmisiä, jotka ovat ylittäneet Välimerta. Kyydissä olleet ihmiset pelastettiin kansainvälisessä Frontex-operaatiossa, johon osallistui myös suomalaisia merivartijoita.  

Kumivene on kuljettanut turvapaikanhakijoita. Se on pelastettu Välimerellä kansainvälisessä Frontex-operaatiossa.

Pieni museo ei toimisi ilman aktiivisia merivartijoita

Merivartiomuseo toimii Merikeskus Vellamossa osana Kymenlaakson museota ja se on Kotkan kaupungin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen museo. Se on perustettu virallisesti vuonna 1999, mutta käytännössä työ on aloitettu jo vuonna 1992, kun Vemma eli vartiomoottorivene VMV 11 entisöitiin ja tuli esille Kotkaan.

Nykyaikana museoissa pyritään yhä enemmän osallistavuuteen ja Merivartiomuseo onkin tässä edelläkävijä: näyttelyiden ideointiin ja aineiston kokoamiseen osallistuu paljon entisiä ja nykyisiä Rajavartiolaitoksen työntekijöitä. 

- Näin pieni museo ei toimisi ilman aktiivisia merivartijoita, Lempiäinen sanoo.

Pienestä koostaan huolimatta museo on elinvoimainen ja sen palveluja hyödyntävät innokkaasti esimerkiksi tutkijat. 

 

Sininen loikkarivene kylmän sodan ajalta, jolla kaksi virolaista ylitti Suomenlahden

Lempiäinen on itsekin taustaltaan historiantutkija. Hän innostui merihistoriasta opintojensa aikana ja sitä kautta aukesi ura museossa.    

- Työpäiväni ovat vaihtelevia. Museotyöntekijää ja merivartijaa yhdistääkin se, että päivät eivät ole keskenään samanlaisia, Lempiäinen kuvailee.

Työhön kuuluu esimerkiksi merivartioinnin historiaan liittyviin kysymyksiin vastaamista, aineiston keräämistä tutkijoille, näyttelyihin ja kokoelmiin liittyvää työtä sekä opastuksia museovieraille. 

Myös yhteydenpito Rajamuseon ja Merivartiomuseon välillä on tiivistä ja välitöntä. Rajavartiolaitoksen museotoimikunta toimii museoiden työn tukena.

Merivartijoiden erityislaatuinen työ kiinnostaa vierailijoita

Merivartiomuseon vierailijoissa on paljon toki nykyisiä ja entisiä merivartijoita, mutta sen on löytänyt hyvin myös suuri yleisö. Kävijöitä saapuu ympäri Suomea ja maailmaa. Erityisesti sisämaassa asuville museo on elämys ja meri tulee uudella tavalla lähelle. 

Lempiäisen mukaan vierailijoita kiinnostaa erityisesti merivartijoiden työ, joka koetaan erityislaatuiseksi. 

Myös merivartioinnin alkuvuodet 1930-luvulla kieltolain aikana herättävät opastetuilla kierroksilla keskustelua, erityisesti siinä vaiheessa kierrosta, kun vierailijat tutustuvat vartiomoottorivene Vemmaan. Vene on suunniteltu juuri salakuljetuksen torjuntaan, ja sillä merivartijat ovat ajaneet merellä salakuljettajia takaa. Museoon vierailua suunnittelevan kannattaa kuitenkin huomioida, että Vemma on normaalisti yleisöltä suljettu kohde, mutta sisälle pääsee tutustumaan erikseen varattavilla opastuksilla.

 

Etualalla museon kestosuosikki hydrokopteri ja taustalla vartiomoottorivene VMV 11

Kalustoa fyysisessä ja virtuaalisessa muodossa

Museossa on Vemman lisäksi esillä monenlaista historiallista kalustoa, joiden kautta vierailija voi eläytyä historiaan ja merelliseen tunnelmaan. Esimerkiksi kelirikkoaluksena käytetyn hydrokopterin hurjat ja hieman koomiset vaiheet viihdyttävät vierailijaa.

- Hydrokopteri on saanut kestosuosikin aseman, jonka ohjaamossa erityisesti lapset tykkäävät leikkiä, Lempiäinen kertoo.

Merivartiointiin pystyy eläytymään myös digitaalisessa muodossa. Osana näyttelyä on pelastussimulaattori, jossa pääsee itse kokeilemaan ihmisen pelastamista vedestä nopealla veneellä.  Lempiäisen mukaan simulaattori on itse asiassa koko Vellamon suosituimpia kohteita.

Tulevina vuosina vierailijoilla on museossa entistä enemmän nähtävää ja koettavaa. Parhaillaan on käynnissä vartiolaiva Telkän kunnostustyöt ja tavoitteena avata se yleisölle kesällä 2023. Lisäksi pian aletaan jo valmistella uutta näyttelyä, jolla juhlistetaan merivartioinnin 95-juhlavuotta.