Merellä Itämeren suojelukomissio Helcom luo raamit Itämeren suojeluun
Vuonna 1974 syntyi Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli Helsingin sopimus. Sopimuksen soveltamista tarkkailee Itämeren suojelukomissio (Helsinki Commission, Helcom), jonka sihteeristö on Helsingissä.
Helcomin tavoite on suojella Itämerta kaikilta saastumisen lähteiltä. Tänään Helcom on mekanismi, johon Itämeren valtiot ovat sitoutuneet ja joka on saanut aikaan suurta muutosta. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on kehittynyt niin, että meren rehevöityminen on vähentynyt dramaattisesti.
Itämeri kuitenkin on eräs maailman vilkkaimmista merialueista ja sen rannoilla asuu yhä 85 miljoonaa ihmistä. Alueella on paljon teollisuutta ja maataloutta, jotka väistämättä aiheuttavat päästöjä ja ravinnevalumia. Helsingin sopimus on kuitenkin muuttanut tilannetta: monet maat noudattavat sen suosituksia. Kuitenkin esimerkiksi rehevöityminen on suuri ongelma edelleen, mistä todistavat mm. jokavuotiset sinileväongelmat.
”Itämeri on kuin Las Vegas”
Saksalais-ranskalainen Dominik Littfass työskentelee Helcomin viestinnässä Helsingin Katajanokalla. Helsingin toimistossa on pysyvästi noin 30 henkilöä, mutta Helcomin asiantuntijoiden piiriin kuuluu jopa 1500 ihmistä ympäri Itämeren aluetta.
Littfass muistuttaa, että kiitos Helsingin sopimuksen ja Helcomin, Itämeren tila on kohentunut, mutta meren muodosta ja ekosysteemistä johtuen tilanne on haastava. Itämeri on kuin järvi ja veden vaihtuminen siinä kestää jopa 30 vuotta.
- Itämeri on kuin Vegas: kuten sanonnassa ”what happens in Las Vegas, stays in Las Vegas” – meriveden vaihtuvuus on erittäin hidasta, joten sinne päätyneet saasteet pysyvät siellä vuosikymmeniä, toteaa Dominik
Helcomin tärkeitä instrumentteja ovat mm. Itämeren suojelun toimintaohjelmat (Baltic Sea Action Plan). Vuonna 2007 otettiin käyttöön ensimmäinen toimintasuunnitelma, jonka tavoite oli yltää hyvään Itämeren tilaan vuoteen 2021 mennessä. Tavoite oli optimistinen. Edistystä tapahtui, mutta nyt toimintaohjelma uudistetaan. Vanhojen haasteiden rinnalla on uusia.
- Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mikromuovit ovat entistä suurempia kysymyksiä myös Itämerelle, kertoo Dominik Littfass.
Balex Delta- harjoittelua pahimman varalle
Helcom on suuressa roolissa myös Balex Delta -harjoituksessa, joka järjestetään tänä vuonna Suomessa. Balex Delta järjestetään joka vuosi Helcomin allekirjoittajamaassa seuraillen maiden englanninkielisiä nimiä aakkosjärjestyksessä. Tavoite on varmistaa, että mailla on operationaalinen kyky ja taidot reagoida mihin tahansa tapahtumaan merialueella. Harjoituksessa testataan niin hälytysvalmiutta kuin muuta osaamista öljyn- ja kemikaalintorjunnan alueilla.
Ajatus on valmistautua pahimpaan – suuronnettomuuteen Itämerellä. Vaikka riskiarvioissa suuronnettomuus, kuten öljytankkerin ja matkustaja-aluksen yhteentörmäys, on mahdollinen, tilanne on parantunut huomattavasti.
- Onnettomuuksia tapahtuu aiempaa vähemmän ja ne ovat enimmäkseen pieniä. Liikenne on kuitenkin lisääntynyt paljon, muistuttaa Dominik Littfass.
Historian pahin onnettomuus tapahtui vuonna 1981 lähellä Klaipedan kaupunkia Liettuassa, jolloin upposi Globe Asimi -alus ja rannikolle valui 16 000 tonnia öljyä. Dominik Littfass muistuttaa, että tällainen onnettomuus on epätodennäköinen:
- Merenkulun käytänteet ovat parantuneet, samoin navigointijärjestelmät. Vuodesta 2005 lähtien suurten alusten on täytynyt käyttää tietokantaa, josta näkee kaikkien laivojen liikkeet reaaliajassa. Lisäksi laivat itsessään ovat turvallisempia.
- Tilastollisesti onnettomuuksien syy on 40-prosenttisesti inhimillinen virhe, 30-prosenttisesti tekniikka ja 20-prosenttisesti ulkoinen syy kuten sää.
Balex Delta-harjoitus tapahtuu elokuun 24. – 25.8. Kotkan edustalla itäisellä Suomenlahdella. Kyseessä on suurin Rajavartiolaitoksen johdolla toteutettu harjoitus. Helcomin sihteeristön suurin työ on tehty jo harjoitusta ennen. Helcom takaa paitsin kansainvälisen viitekehyksen myös suunnitelmat ja asiantuntemusta harjoituksen taustalla.
Dominik Littfass odottaa harjoitusta mielenkiinnolla. Viestinnän ammattilainen on työskennellyt aiemmin mm. itäisessä Afrikassa YK-järjestöjen viestinnässä. Itämeren hyväksi työskentely tuntuu mielekkäältä.
- Tämä on ehkä klisee, mutta haluan tehdä töitä jonkun suuremman päämäärän hyväksi.