Maalla Hyvä yhteishenki ja tsemppi päällä

Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa Onttolassa on rauhallista. Kotiutuminen häämöttää muutaman päivän päässä, kun upseerikokelas Laine ja kersantti Ratilainen istahtavat kertomaan pian päättyvästä varusmiespalveluksestaan. 

Ratilainen kertoo hakeutuneensa kutsunnoissa rajajääkärikoulutukseen, koska koulutuksen vaatimustaso on korkea, vaikka sisäänpääsyyn ei ole pääsykokeita. Laine lisää, että rajajääkärikoulutuksessa on paljon motivoitunutta porukkaa, mikä osaltaan vaikutti hänen päätökseensä hakeutua koulutukseen. Molemmat olivat kuulleet koulutuksesta hyviä tarinoita tutuiltaan, jotka ovat aikaisemmin palvelleet Onttolassa.

Ratilainen ja Laine kertovat, ettei heitä jännittänyt kovinkaan paljoa ennen palveluksen alkua. Palveluksen aloitukseen molemmat valmistautuivat treenaamalla kestävyyskuntoaan, mistä oli hyötyä koulutuksen alkaessa. Palvelus lähti käyntiin rutiineja opetellessa, minkä jälkeen arki alkoi pyörimään sulavasti. Aikaiset aamutkaan eivät heitä haitanneet. 

– Normaalisti omassa työelämässä tulee herättyä aikaisemmin. Ihan mukava, että täällä saa kuuden aikaan herätä, Ratilainen hymähtää.

Palveluksensa aikana Laine toimi ryhmänjohtajana. Ryhmänjohtajan tehtäviin kuuluvat ryhmän koulutuksesta ja arjen sujumisesta vastaaminen. Harjoituksissa ryhmänjohtaja huolehtii ryhmänsä tehtävän toteutumisesta. Ratilaisen tehtävät aliupseerikurssin apukouluttajana olivat samankaltaiset: ryhmänjohtamisen lisäksi hän varmisti, että omat alaisensa saivat partiojohtamisesta kokemusta.

”Täällä haastetaan jokaista”

Rajajääkärikoulutus on Ratilaisen ja Laineen mukaan monipuolinen. Varusmiehet oppivat toimimaan vaativissa tiedustelutehtävissä ja heitä haastetaan myös yksilöinä. Oma suhtautuminen on usein ratkaiseva tekijä. Laineen mukaan omalle epämukavuusalueelle meneminen ei ole aina kivaa, mutta jälkeenpäin asian voi jo nähdä eri valossa.

– Kyllä pääsee kaikenlaista tekemään. Varsinkin isoilla harjoituksilla, kun on vastaosastoa, tulee ihan oikeaa fiilistä, Laine kertoo.

Koko elämänsä vaeltanut Ratilainen pitää pitkiä harjoituksia mielekkäimpänä osana koulutusta. Luonnossa toimiminen on tärkeä osa koulutusta ja Onttolassa metsässä vietetäänkin verrattain paljon aikaa.

– Jos olet aiemmin viettänyt yhden yön metsässä, niin tämän jälkeen varmasti pari viikkoakin pystyy ilman ongelmia metsässä omatoimisesti elämään, Ratilainen jatkaa.

Onttolassa on Ratilaisen ja Laineen mukaan hyvät puitteet palveluksen suorittamiseen. Onttolan oma ruokala saa Laineelta erikoismaininnan. Ratilainen taas kertoo, että pienessä varuskunnassa pääsee tutustumaan kaikkiin eikä kukaan jää tuntemattomaksi ja yhteishenki on tiivis. 

Laine nostaa kouluttajien ammattitaidon ja motivaation esille yhtenä koulutuksen parhaana puolena. Ratilainen on Laineen kanssa samaa mieltä ja jatkaa, että kouluttajilla on tapana kertoa myös omia kokemuksiaan ja esimerkkejä kirjojen kansien ulkopuolelta.

 

Yhteishenki korostuu tositoimissa

Sekä Ratilainen että Laine korostavat hyvän yhteishengen merkitystä palveluksen aikana. Yhteishenki ja jokaisen yksilön merkitys ryhmälle korostuvat erityisesti haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi pidemmillä usean kymmenen kilometrin marsseilla jonkun jäädessä porukasta jälkeen, voidaan rinkan painoa tasata ja saada molemmat hyvälle mielelle. Laine ja Ratilainen myös muistelevat, kuinka erään harjoituksen päätyttyä heidän ryhmänsä olivat pienentyneet murto-osaan harjoituksen alusta.

– Meitä oli neljä siinä lopussa. Oli hienoa nähdä, että silläkin porukalla pystyi vetämään harjoituksen loppuun. Oli hyvä yhteishenki ja tsemppi päällä, se oli aika hienoa. Selvittiin olosuhteista huolimatta, Laine muistelee.

Ratilainen kertoo suurimman saavutuksensa palveluksen aikana olleen erityisen hyvin mennyt aliupseerikurssi. Laine taas on ylpeä kiitettävästi menneestä reserviupseerikurssista. Palveluksen aikana vastuuta annetaan enemmän kuin esimerkiksi koulussa tai monissa töissä, mitä nuorena pääsee tekemään. Palveluksen aikana oppii toimimaan erilaissa tilanteissa ja saa eväät tulevaisuutta varten esimerkiksi johtajana toimimiseen, mistä he kokevat olevan hyötyä.

Laine arvioi, että rajajääkärikoulutus sopii motivoituneelle nuorelle, joka toivoo varusmiespalvelukselta haastetta ja monipuolisuutta. Koulutus mahdolistaa omien rajojen kokeilun turvallisessa ympäristössä. Ratilaisen mukaan hyvä peruskunto on hyödyksi palveluksen alkaessa. Hän painottaa kuitenkin erityisesti yhteishengen merkitystä:

– Kun pienryhmänä toimitaan, siinä oppii tuntemaan sen kaverinsa. Pitää olla luottamusta kaveriin ja täällä sitä saa kerrytettyä. Tiedusteluryhmän koko on kymmenen jäsentä. Siinä ei ole yhtään turhaa jäsentä, kaikki temput on osattava.

 

Kirjoittaja Sanni Savinainen, Pohjois-Karjalan rajavartioston viestintäharjoittelija