Blogi Eurooppalainen rajaturvallisuusyhteistyö vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta
Suomi on ollut pitkään EU:n rajaturvallisuuden kärkikehittäjä sekä poliittisella että operatiivisella tasolla. Olemme korostaneet rajavalvonnan laadunvalvonnan merkitystä ja osallistuneet EU:n yhteisten rajavalvontaoperaatioiden lisäksi Schengen -järjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon aktiivisesti noin 20 vuoden ajan. Osallistuminen yhteisiin operaatioihin ja jäsenmaiden rajavalvonnan laadun arviointeihin vahvistaa osaltaan myös kansallisen rajavalvontamme kehittämistä.
EU:n rajaturvallisuuden operatiivinen yhteistoiminta muuttui 1.1.2021, kun EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin pysyvä joukko aloitti työskentelynsä jäsenmaiden rajavartio-organisaatioiden rinnalla. Kansallisten viranomaisten tukena toimii nyt myös ensimmäistä kertaa EU:n omia toimivaltaisia rajavartijoita viraston roolin oltua aiemmin enemmän jäsenmaiden resursseja yhteen kokoava ja koordinoiva. Henkilöstön lähettäminen eurooppalaisiin rajavalvontaoperaatioihin eri pituisille komennuksille on jäsenmaiden lakisääteinen velvoite. Lähetettävien määrä tulee kasvamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Eurooppalaista tukea ja Frontexin pysyviä joukkoja voidaan käyttää tarvittaessa myös Suomen turvallisuuden tukena, jos rajatilanne Suomessa sitä edellyttää.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on aina rajaturvallisuuden ytimessä. Osallistumalla aktiivisesti yhteiseurooppalaisiin operaatioihin turvaamme läsnäolollamme rajaturvallisuuden lisäksi myös ihmisoikeuksien toteutumista sekä tuemme Frontexin perusoikeusvalvojien työtä. Viime kädessä Frontexin operaatioita valvotaan viraston hallintoneuvostossa, jossa edustettuna ovat kaikki EU:n jäsenmaat, Schengen-järjestelmässä mukana olevat EU:n ulkopuoliset maat sekä viraston perusoikeusvalvoja. Hallintoneuvoston päätöksillä ohjataan EU:n rajaturvallisuuden kehittymistä ja valvotaan eurooppalaisten tavoitteiden ja arvojen toteutumista.
Eurooppalainen rajaturvallisuus kehittyy ja yhteistyö syvenee kovaa vauhtia. Suomen osalta turvallisuus perustuu kansallisten rajaturvallisuusjärjestelyidemme toimivuuteen, mutta myös kykyyn osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön. Uskottavuutemme edellytyksenä on oman järjestelmämme suorituskyky ja EU:n yhteisten standardien noudattaminen, sillä myös muiden jäsenvaltioiden on pystyttävä luottamaan Suomen rajavalvonnan toimivuuteen. Euroopan komission viimeisimmässä Schengen-arviointiraportissa Suomen on edellytetty kehittävän muun muassa maa- ja merivalvontajärjestelmiä sekä vahvistavan itärajan rajanylityspaikkojen resursseja ja infrastruktuuria.
Suomella on oltava jatkossakin riittävät henkilöstöresurssit ja suorituskyvyt kansallisen raja- ja meriturvallisuuden ylläpitämiseksi. Maalla, merellä ja ilmassa liikkuvan aluskalustomme on oltava EU-vaatimusten mukaisia ja niillä on kyettävä toimimaan oman alueemme lisäksi muilla eurooppalaisilla ulkorajoilla. Tämä on keskeinen velvoite ja peruste käynnissä olevien vartiolaiva- ja valvontalentokonehankkeiden toteuttamiseksi tämän vuosikymmenen puoleenväliin mennessä.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassinen
