Maalla Bulgarian rajavalvontaa arvioimassa
Kaikkineen Bulgariassa oli rajavalvontaa arvioimassa yli 20 asiantuntijaa komissiosta ja jäsenvaltioista (jäsenvaltiot ja Euroopan komissio vastaavat yhdessä arvioinneista). Lisäksi mukana oli tarkkailijat Frontexista, eu-LISA:sta ja perusoikeusvirasto FRA:sta. Suomalaiset olivat arviointiryhmässä hyvin edustettuina: mukana olivat myös Joonas Miettinen Kainuun rajavartiostosta ja tällä hetkellä komissiossa työskentelevä Ville Joskitt.
Pääkaupunki Sofiassa järjestettyjen yleisesittelyjen ja keskustason toiminnan arvioinnin jälkeen arviointiryhmä jakautui kahteen osaan. Toinen ryhmä arvioi maarajojen valvontaa ja rajatarkastuksia ja toinen ryhmä keskittyi ilmarajojen (eli lentokenttien) ja merirajojen arviointiin. Itse kuuluin jälkimmäiseen ryhmään. Ville ja Joonas osallistuivat maarajojen rajavalvontaa arvioineeseen ryhmään.
Käytännön arviointityön aloitimme Sofian lentokentältä, josta jatkoimme Mustanmeren rannikolle Burgasiin ja Varnaan, jossa lentokenttien – ja suomalaisturisteillekin tuttujen rantakohteiden – ohella sijaitsevat merirajavalvontaan keskittyvä alueellinen hallinto ja käytännön rajavalvontatyötä suorittavat yksiköt ja alukset. Kenttävierailujen jälkeen arviointiviikko päättyi perjantaina Sofiaan, jossa alkoi yhteisen arviointiraportin luonnoksen laatiminen, jota jatkettiin lauantaina.
Bulgaria oli huolehtinut arviointiviikon valmisteluista perusteellisesti. Arvioinnin käytännön järjestelyt toimivat hyvin ja kaikki arvioidut toimijat vaikuttivat omaavan korkean motivaation. Toisaalta arviointityötä hidastivat laajasti käytetty tulkkaus bulgariasta englanniksi ja se, että paikalliseen kulttuurin selkeästi kuuluu laajojen ja perusteellisesti taustoitettujen vastausten antaminen. Kysymykseen, johon suomalainen vastaisi minuutissa, saatettiin antaa 10 minuutin vastaus. Useimpina päivinä arviointiohjelmasta oltiin siis myöhässä jo aamun ensimmäisen kohteen jälkeen, minkä johdosta arviointipäivät päättyivät yleensä hyvin myöhään.
Miten Bulgaria sitten suoriutuu rajavalvonnasta? Se selviää aikanaan arviointiraportista, mutta omien havaintojeni mukaan Bulgaria suoriutuu yleiseurooppalaisen tason mukaisesti ja monessa kohdin hyvin. Toisaalta arvioinnit paljastavat aina kehityskohteita, etenkin käytännön tasolla vaikkapa rajatarkastuksia koskien.
Taustatietoa
Schengen-alue täydentyi nykyiseen 29 maan laajuutensa vuoden 2025 alussa, kun Bulgaria ja Romania saavuttivat vapaan liikkuvuuden alueen täysjäsenyyden jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Osaltaan tämä tarkoitti sitä, että Romania ja Bulgaria tulivat säännönmukaisten Schengen-arviointien piiriin. Kyseisten arviointien tarkoituksena ”on varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat Schengenin säännöstöä tosiasiallisesti, tehokkaasti ja oikein, ja edistää näin keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä ja alueen, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, moitteetonta toimintaa.” (Schengen-arviointiasetus) Toisin sanoen halutaan varmistua, että kaikki maat suoriutuvat vaikkapa ulkorajojensa valvonnasta asianmukaisesti. Esimerkiksi laittomat rajanylittäjät ja laittoman maahantulon järjestäjät pyrkivät hyödyntämään olemassa olevia heikkoja kohtia, joten niiden olemassaolo pyritään minimoimaan. Schengen-arvioinnit ovat yksi työkalu asiassa. Lisäksi Frontex suorittaa haavoittuvuusarviointeja, jotka osaltaan täydentävät arviointijärjestelmää. Rajavalvonnan ohella Schengen-arvioinnit kattavat myös poliisiyhteistyön, viisumipolitiikan, tietojärjestelmien, palautustoiminnan ja tietosuojan evaluoinnin.
Valtteri Viitala
Erityisasiantuntija
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa
Kirjoittaja on virkavapaalla Rajavartiolaitoksesta elokuuhun 2026 asti.
