Hyppää sisältöön

Virpiniemen merivartioaseman neljä vuodenaikaa

Länsi-Suomen merivartioston toiminta-alue ulottuu Saaristomereltä aina Ylitornion kunnan rajalle, Lappiin. Kun vartioston eteläpäässä vesiliikenne on jo täydessä vauhdissa, pohjoisessa keskitytään vielä maastoliikenteeseen ja jäillä liikkujien turvallisuuteen. Ilmasto muuttuu ja jääolosuhteet sen myötä. Kevään aurinkoiset kelit houkuttelevat kalastajia ja vapaa-ajan viettäjiä sankoin joukoin jäälakeuksille. Usein kuitenkin käy niin, että parhaan sesongin aikaan jääpeite on jo paikoin arvaamaton ja pelastushenkilöstön apua kaivataan.
30.9.2021 11.55
Virpiniemen merivartioaseman rakennukset talvisessa auringonpaisteessa. Maassa on lunta ja sula meri on rakennusten edessä.

Oulussa sijaitseva Virpiniemen merivartioasema elää neljää vuodenaikaa, joka ei merivartiostossa ole kovinkaan tyypillistä. Avovedestä jääpeitteelle siirryttäessä sekä välissä olevat rospuuttokelit tuovat kalustolle ja henkilöstölle haasteita. Usein moottorikelkka ei enää viimeisten kevään juhlapyhien aikaan riitä, vaan avuksi otetaan ilmatyynyalus, joka kykenee miehistön lisäksi kuljettamaan mahdollista hoitohenkilöstöä sekä potilasta. Jääpeitteen heikentyessä aseman oma kalustokaan ei aina kata koko valvonta-aluetta, jolloin tukea antaa meripelastushelikopteri Rovaniemen tukikohdasta. 

Avoveteen siirryttäessä, valvonta jatkuu kattavan venekaluston turvin. Alueen rannikko on matalaa ja kivikkoista, joten väylien ulkopuolella liikkuminen on haastavaa ja riskialtista. Avomerelle soveltuvien veneiden lisäksi tarvitaan pienempää, trailerilla liikkuvaa venekalustoa, joilla on helppo operoida väylien ulkopuolella sekä jokialueilla. Alkukesän teemana oleva kalastuksen valvonta vaatiikin usein ketteriä, helposti siirrettäviä veneitä, joilla pyydyksiä päästään tarkastamaan matalissakin vesissä.

Kun ilmat taas alkavat viilentyä ja luonto saa uuden väriloiston yllensä, asema valmistautuu uusiin tehtäviin. Metsästyksen valvonta yhtenä lakisääteisenä tehtävänä tulee mukaan päivittäistoimintaan ja ajoneuvoilla liikutaan aktiivisesti rannikon kuntien alueilla unohtamatta yhtä tärkeimmistä tehtävistä – meripelastusta.

Kun lumihuntu peittää maan, vuosittainen ympyrä sulkeutuu ja palataan jälleen moottorikelkkojen päälle. Valvontaa suoritetaan niin meri- kuin maa-alueillakin. Kuljettajien ja kulkuneuvojen kuntoa valvovat viranomaiset ovat alueen väestölle tuttu näky. Arktinen meripelastus on aseman erikoisosaamista ja koulutusta aiheeseen annetaan säännöllisesti vapaaehtoisjärjestöille. Osaamista on jaettu myös pohjoismaisten talvisissa olosuhteissa toimivien viranomaisten kesken.

Välille Kalajoki – Tornio sopii runsaasti eri alueiden ominaispiirteitä. Merialueen lisäksi Kemi- ja Torniojoet ikiaikaisten kalastuskulttuuriensa sävyttäminä sekä nyt poikkeusoloissa Suomen maarajojen vilkkain rajanylityspaikka Torniossa tekevät alueesta ainutlaatuisen ja värikkään kokonaisuuden.

Kirjoittaja: Länsi-Suomen merivartiosto