Hyppää sisältöön

Maalla UKK-puiston Jääkärikämppä sai värikkäistä vaiheistaan kertovan opasteen

UKK-puistossa sijaitsevaan Jääkärikämppään liitetään monta tarinaa. Niistä kerrotaan Metsähallituksen ja Lapin rajavartioston julkistamassa opasteessa kämpän rauniolla.
7.9.2023 10.21
Kolme henkilöä seisoo metsässä ja paljastaa opastekyltin.

Kuvassa Metsähallituksen Pirjo Seurujärvi ja Lapin rajavartioston Kimmo Louhelainen ja Jarkko Alén (kuvassa oik.) julkistivat Jääkärikämpän opasteen.

Urho Kekkosen kansallispuiston laidalla sijaitsee rakennuksen raunio, joka on nähnyt aikaa ja monia kulkijoita. Raunio on historiallisen Jääkärikämpän. Kämpän historiaa värittää kolme erilaista tarinaa, jotka ovat nyt luettavissa raunion viereen pystytetyssä kyltissä.

Jääkärikämpäksi kutsutun mökin sanotaan olevan silloisen Lapin rajavartioston komentajan K. M. Walleniuksen ja savukoskelaisen poromiehen Aleksi ”Mosku” Hihnavaaran rakentama. Tarinan mukaan he käyttivät kämppää tukikohtana porovarkauksiin liittyneellä Petsamon kostoretkellä vuonna 1919. Lapin paliskunnan poromiehet kutsuivat paikkaa rosvokämpäksi, koska Mosku tunnettiin porovarkaana. Tarinan mukaan poromiehet ajoivatkin miehet pois kämpästä.

Jääkärikämpän raunio metsässä.

Jääkärikämpän raunio

Toisen tarinan mukaan kämpän rakensivat vääpeli Kurt Teiran johtaman kenttävartion miehet tukikohdakseen. Kenttävartio oli osallistunut vuonna 1918 Suomen sotatoimiin Petsamon valtaamiseksi, siinä onnistumatta.

Kolmannen tiedon mukaan Jääkärikämppä on ollut itsenäisen Suomen rajavartiolaitoksen ensimmäinen partiotupa. Lapin rajavartioston alokkaat rakensivat sen tarinan mukaan vuonna 1919. Oven päällä onkin ollut tästä kertova kyltti, joka on ajan saatossa tippunut. Kyltti kuitenkin vielä löytyi kämpän sisältä kasvaneeseen puuhun ripustettuna. Mikäli kämppää käytettiin rajavartioston tukikohtana, menetti se kuitenkin sijaintinsa takia merkitystään, kun vuonna 1920 solmitun Tarton rauhan jälkeen Petsamo liitettiin osaksi Suomea, ja valtakunnanraja siirtyi idemmäs.

Myöhemmin kämpässä ovat pitäneet majaa muun muassa 1930-luvulla L. Holmanin kullanetsintäryhmä ja Luton peruuntuneen autosavotan leimausmiehet, retkeilijät, sekä kesyn ahman kanssa asustellut Nuotio-niminen mies 1950-luvulla.

Kyltin paljastus tapahtui juhlavasti rakennuksen raunioita kunnioittaen. Retkelle lähti Metsähallituksen, UKK -puiston sekä Lapin rajavartioston edustajia. Jääkärikämppä sijaitsee melko syrjässä Rovaniementiestä Inarin ja Sodankylän kuntien välimaastossa Urho Kekkosen kansallispuistossa. 

Jääkärikämpän opastekyltti metsässä.