Hyppää sisältöön

Merellä Rajavartiolaitos Vene 25 Båt Venemessuilla

Rajavartiolaitos osallistui perinteisille Vene 25 Båt -messuille viranomaisten yhteisosastolla. Messut keräsivät yli 10 000 kävijää enemmän kuin viime vuonna.
25.2.2025 11.09
Rajavartija yhdessä rajajoiransa kanssa Rajavartiolaitoksen veneen edessä messuosastolla.

Sunnuntaina 16.2. päättyneet Vene 25 Båt -messut keräsi yli 67 000 veneilijää, vesiharrastajaa ja kalastajaa Helsingin Messukeskukseen. Tapahtumakokonaisuudessa, Vene 25 Båt -messuilla ja Helsingin Erämessuilla, joka järjestettiin ensimmäisenä viikonloppuna, vieraili kymmenen päivän aikana 67 569 kävijää. Messuvieraiden kävijämäärä nousi yli 10 000 kävijällä viime vuoteen verrattuna (vuonna 2024 57 000 kävijää). Kasvua vuoteen 2024 oli 18,2 %.

Ihmisiä Rajavartiolaitoksen messupisteellä Venemessuilla.
Viranomaisten yhteisosastolla kävi runsaasti messuvieraita.


Raja esillä viranomaisten yhteisosastolla

Rajan esittelypisteellä esiteltiin kattavasti veneilyturvallisuutta niin ammattilaisten, viranomaisten kuin kansalaistenkin näkökulmasta ja jaettiin tietoa mm. toiminnasta, kalustosta ja koulutuksesta. 

Lisäksi osastolla jaettiin ilmaiseksi messuvieraille viranomaisten yhteistyössä tekemää Veneilyturvallisuus lehteä.

Messuvieraat olivat liikkeellä hyvällä ja uteliaalla mielellä, monet koko perheen voimin. Rajan pisteellä syntyi lukuisia hyviä keskusteluja. Jälleen kerran Rajan pisteellä saatiin kuulla kansalaisilta kiitoksia hyvin tehdystä työstä ja kuulla, että teemme tärkeää työtä, jota laajalti arvostetaan. 

Rajavartija keskustelee muutaman messuvierailijan kanssa.
Messuvieraita keskustelemassa merivartijoiden kanssa Rajan esittelypisteellä.

 

Viranomaispassi

Viranomaisten yhteisosastolla jaettiin lapsille ja lapsenmielisille viranomaispassia. Passin idea oli leikkimielinen kilpailu. Jokaisessa viranomaispisteessä oli kysymys ja vastattuaan siihen oikein kilpailija sai passiinsa leiman. Kerättyään kaikilta viranomaispisteiltä leimat, kilpailijaa odotti pieni palkinto, joka oli tänä vuonna tuubihuivi. Kilpailu herätti kiinnostusta niin perheen pienimmissä kuin isommissakin.

Nuoret henkilöt kysymässä rajavartijalta kysymyksiä kisaa varten.
Merivartija kysymässä kilpailukysymystä messuvierailta. 

 

Merivartiokoirat vierailivat messuosastolla

Rajavartiolaitoksen esittelypisteellä vieraili myös useampana päivänä Suomenlahden merivartioston merivartiokoiria. Messuilla ihmispaljouden seassa oleminen on myös yksi oppimishetki merivartiokoiralle, kun sen tulee pitää huomio annetuissa käskyissä ja keskittyä niihin, huolimatta ympäristön monenlaisista ärsykkeistä, äänistä ja ihmisistä.

Merivartiokoira istuu kumiveneessä yhdessä ohjaajansa kanssa.
Merivartiokoira Bpu Kalma vahtii messuyleisöä nopean veneen kyydistä.

 

Merivartiokoira haistelee messuvierailijan kättä.
Merivartiokoira Lbn Tyyne Rajan esittelypisteellä haistelemassa messuvieraita.

 

Haastattelussa merivartija Härkönen

Hallissa 7 oli mm. veneilyyn, sukellukseen, kalastukseen ja muihin vesiharrastuksiin liittyviä tarvikkeita, sekä iso vesiallas, jossa pystyi kokeilemaan esim. suppausta. Allasosaston juontaja pyysi merivartija Tero Härkösen haastatteluun kertomaan merivartijan työstä. Kuuntelijoita kiinnosti merivartijan työ sisältämät varsin monipuoliset ja vaativat työtehtävät.

Merivartija messuhaastattelussa. Haastattelija pitää mikrofonia kasvojen edessä.
Merivartija Tero Härkönen allasosaston juontajan haastattelussa kertomassa merivartijan työstä.

 

Raja- ja merivartiokoulussa tammikuussa aloittanut oppilas Tervomaa vieraili Rajan esittely-pisteellä

Antti Tervomaa vieraili Vene 25 Båt Venemessuilla ja pysähtyi Rajan esittelypisteelle keskustelemaan. Kävi ilmi, että Tervomaa on juuri tammikuussa aloittanut opinnot raja- ja merivartiokoululla Immolassa Imatralla. Tervomaa kertoi, että hän on koko ikänsä veneillyt. Armeijan jälkeen työskentely virkamiehenä alkoi toden teolla kiinnostaa. Hän kertoi, että haluaa tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä ammatissa, joka on arvostettu. Lisäksi Tervomaa kertoi kokevansa myös jonkinlaista velvollisuutta vanhempaa sukupolvea kohtaan puolustaa isänmaata. Suomen turvallisuus on hänen mielestään merkittävä asia. 

Tiedustellessani Tervomaalta miksi juuri raja- tai merivartijan ammatti, hän totesi, että työnantajan pitää olla kiinnostava, ja sellainen, joka voi tarjota monipuolisia työtehtäviä ja joissa on työuran aikana mahdollisuus kehittyä. Raja- ja merivartijan työ Rajavartiolaitoksessa on juuri sitä. Lisäksi on mukavaa, että voi olla koko työuransa saman työnantajan palveluksessa.

Tervomaa tietää, että valmistuttuaan hän menee Helsingin rajatarkastusosastoon töihin. Siellä opetellaan ammatti käytännössä, sillä koulutus antaa perusvalmiudet toimia raja- ja merivartijan työssä, mutta varsinainen ammattitaito syntyy käytännön töiden myötä, toteaa Tervomaa.

Henkilökuva raja- ja merivartiokoulun oppilas Tervomaasta Rajavartiolaitoksen messupisteellä.
Raja- ja merivartiokoulussa tammikuussa aloittanut oppilas Tervomaa vieraili Rajan esittelypisteellä.

 

Raketilla museoon

Suomenlahden merivartioston valvontapartio keräsi Vene 25 Båt Venemessujen yhteydessä vanhentuneita merkinantovälineitä, hätäraketteja ja soihtuja messujen ensimmäisenä lauantaina 8.2. ja klo 10-14 välisenä aikana. Keräys suoritettiin pohjoisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Keräys osoittautui hyvin suosituksi ja partiot vastaanottivat yli kolmesataa vanhentunutta pyroteknistä hätämerkinantovälinettä yksityisiltä messukävijöiltä. Jokainen merkinantovälineitä palauttanut sai yhden vapaalipun Merikeskus Vellamoon, jossa pääsee tutustumaan mm. Merivartiomuseoon.

Kaiken kaikkiaan voidaan hyvin todeta, että yleistunnelma venemessuilla oli rento ja hyväntuulinen. Lämmin kiitos vielä kaikille osastollamme vierailleille.

Rajavartija vastaanottaa vanhoja hätäsignaaleja Messukeskuksen ulkopuolella.
Partio vastaanotti neljän tunnin aikana yli kolmesataa vanhentunutta hätämerkinantovälinettä yksityisiltä messuvierailta ja jakoi jokaiselle vanhentuneita merkinantovälineitä palauttaneelle vapaalipun Merikeskus Vellamoon.


 

Teksti ja kuvat Marjo Peni