Maalla Rajavartijoiden tarinat heräävät eloon uudessa Rajamuseossa

Rajamuseo perustettiin 1980-luvun lopulla Rajavartiolaitoksen oman henkilökunnan opetusnäyttelyksi. Museo on ollut suuren yleisön saavutettavissa kesäkuukausina 1990-luvun alusta lähtien. Rajamuseon 1980-luvulta peräisin ollut vanha näyttely sulkeutui lopullisesti kesäkauden 2022 päätteeksi. Työ uuden näyttelyn valmiiksi saattamiseksi oli kuitenkin jo käynnissä. Immolassa uudeksi näyttelytilaksi päätyi peruskorjauksen läpikäynyt, 1930-luvulta peräisin oleva ja funkkistyyliä edustava arvokas esikuntarakennus.

Näyttely etenee kronologisesti huone ja aikakausi kerrallaan alkaen itsenäisen Suomen rajavartioinnin alkuhämärästä vuodesta 1918 päättyen nykyisen NATO-Suomen itärajan vartiointiin. Teemallisesti näyttelyn keskiössä ovat entisten ja nykyisten rajavartijoiden omat kokemukset ja tarinat. 

Museokävijälle selviää, miksi kaukopartio- ja rajamies Kaino Rastas käytti välirauhan kesän 1940 partiomatkoillaan Neuvostoliiton puolella liikkuessaan siviiliasua sekä omaa siviilipistooliaan.

Näyttely kertoo siitä, miten rajaturvallisuustyötä on tehty eri aikakausina, mitkä ovat olleet kulloisetkin vallitsevat uhkakuvat ja miten Rajavartiolaitos on näihin vastannut. Rajamuseo käy läpi Rajavartiolaitoksen päälle vuosisataisen tarinan turvallisuusviranomaisena. Esille tuodaan sisältöjä ja aineistoja, joita suuri yleisö ei ole aiemmin päässyt näkemään. Tällaisia ovat muun muassa itärajalla tapahtuneet kylmän sodan aikaiset loikkari- ja vakoilutapaukset.

Rajapartiot valvovat Suomen alueellista koskemattomuutta tuottaen samalla tilannekuvaa rajalla vallitsevista oloista. Partiot tarvittaessa havainnoivat myös vieraiden ilma-alusten tekemiä rajaloukkauksia. Kuvassa Rajakoulun kylmän sodan aikainen ilmavalvontakoulutuksessa käytetty havaintoväline.

Yksi näyttelyn teemoista on muutos. Kylmän sodan päättyminen 1990-luvun alussa muutti nopeasti Rajavartiolaitoksen toimintaympäristöä. Rajavartijat siirtyivät kirjaimellisesti kuusen juurelta ihmisten ilmoille asiakaspalvelutehtäviin passintarkastajiksi. Samaan aikaan Rajavartiolaitos myös otti askelia kohti suurempaa avoimuutta muuta yhteiskuntaa kohtaan.

Juhannuksena 1992 Etelä-Karjalassa etsittiin niin kutsuttua Ruokolahden leijonaa. Leijonajahdin tiedotusvastuu oli Rajavartiolaitoksella. Tiedotusvälineiden tiedonjano oli jatkuvaa ja tästä johtuen tapausta hoitamaan määrätyn tiedotusupseerin käyttöön jouduttiin hankkimaan oma NMT-puhelin.

NMT-puhelin.

Nykypäivän Rajavartiolaitos on monipuolinen rajaturvallisuudesta vastaava viranomainen, joka toimii myös Suomen omien rajojen ulkopuolella. Tälläkin hetkellä suomalaisia rajavartijoita työskentelee eri puolilla Euroopan ulkorajoja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tehtävissä. On myös Suomen oma etu, että rajat ylittävää rikollisuutta torjutaan yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa jo Euroopan unionin ulkorajoilla ja näin estetään rikollisten pääsy sisään Euroopan porteista.

Rajamuseossa ääneen pääsevät Frontex -operaatioissa työskennelleet suomalaiset rajavartijat, jotka kertovat omista kokemuksistaan kansainvälisissä tehtävissä.

Rajamuseossa museovieras pääsee myös itse kokeilemaan taitojaan rajavartijan ammatissa. Asiakirjatutkintapisteessä voi esimerkiksi tutkia ultraviolettivaloa käyttämällä oman henkilö- tai ajokorttinsa hologrammeja ja muita turvatekijöitä. Perheen pienimmille on puolestaan kokeiltavana passintarkastuspeli.

Pelaaja pääsee kokeilemaan taitojaan passintarkastajana. Liikkuvatko maahan pyrkivät matkustajat aidoilla vai väärennetyillä matkustusasiakirjoilla? 

Uusi Rajamuseo avaa rajavartijoiden maailmaa tavoin, joita ei ole aiemmin nähty. Näyttely antaa museovieraalle poikkeuksellisen laajan ja syvällisen läpileikkauksen Rajavartiolaitoksen menneistä ja nykyisistä toiminnoista isänmaan portinvartijoina.

Tervetuloa vierailulle Suomen moderneimpaan viranomaismuseoon!