Merellä Puhas Meri -harjoitus toi Suomen ja Viron ympäristövahinkojen torjunnan osaamisen yhteen

Viimeisin kansainvälinen harjoitus, jossa Rajavartiolaitos on ollut mukana harjoittelemassa öljyntorjuntaa, oli kaksipäiväinen Puhas Meri -harjoitus. Harjoitukseen osallistui joukkoja Suomesta ja Virosta. 

Harjoitukseen osallistui yhteensä 11 alusta, joista kolme saapui Suomesta: Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva, Merivoimien Louhi ja öljyntorjunnansopimusalus Grisslan. Harjoituksen skenaariona oli öljysäiliöaluksen karilleajo, jonka seurauksena sen lastitankki rikkoutui ja 1500 kuutiometriä (m3) öljyä pääsi vuotamaan mereen. 

Kahden päivän aikana harjoiteltiin kansainvälistä yhteistoimintaa öljyn keräämiseksi, kerätyn öljyn siirtämistä aluksesta toiseen (ship to ship transfer) ja satamassa sijaitsevaan välivarastosäiliöön (ship to shore transfer). Lisäksi harjoituksessa käytettiin Rajavartiolaitoksen MERT-tietojärjestelmää.

Harjoitus toi mukanaan uusia kokemuksia ja kohtaamisia

Rajavartiolaitoksen esikunnasta harjoitukseen osallistui ympäristövahinkojen asiantuntija Heli Haapasaari ja ympäristövahinkojen asiantuntija Minna Valtavaara. 

Heidän tehtävänsä harjoituksessa olivat erilaiset. Heli osallistui harjoituksen aikana muun muassa tiedonvaihtotilaisuuteen, jossa maiden edustajat esittelivät toimintatapojaan tavoitteena osapuolten toiminnan kehittäminen. Harjoituksen toisena päivänä Heli esitteli Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntatoimintaa harjoitukseen saapuneille Viron ilmastoministeriön ja valtiontalouden tarkastusviraston edustajille. 

– Oli ilahduttavaa nähdä, että ministeriöstä saapui kymmenen hengen ryhmä tutustumaan puoleksi päiväksi harjoitukseen ja siihen, miltä toiminta näyttää. Usein saatetaan ajatella, että laiva liikkuu suurella nopeudella, vaikka todellisuudessa öljyä kerättäessä alus liikkuu kävelyvauhtia. Toiminta voi siis näyttää staattiselta, vaikka jatkuvasti tapahtuu jotain, Heli tuumii.

Minnan päätehtävänä oli puolestaan toimia MERT-järjestelmän tukihenkilönä. 

– Sain loistavan tilaisuuden seurata meritoiminnan johtamista ja suunnittelua. Lisäksi yövyin virolaisten vieraana Viron Kindral Kurvits -aluksella, mikä oli hieno kokemus, Minna toteaa. 

Harjoituspäivät vaihtelivat pituudeltaan

Harjoituksen alussa, tiistai-iltana, pidettiin harjoituksen alustustilaisuus (presail), jossa käytiin läpi käytännön asioita, kuten mitä on tulossa ja mitä tulisi ottaa harjoituksen edetessä huomioon. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa järjestävän organisaation henkilökunta, alusten päälliköt ja harjoituksen tarkkailijat. Läpikäynti on tärkeää harjoituksen sujumisen kannalta. Harjoituspäivät olivat pituudeltaan hyvin vaihtelevia. 

– Aamun kokoukset saattoivat alkaa yhdeksältä tai kymmeneltä, mutta sitten, jos lähdimme merelle, lähdimmekin jo kello seitsemän, Heli toteaa.

– Nousin varhain keskiviikkoaamuna Viron Kindral Kurvits -alukselle, jossa merellinen harjoitustoiminta jatkui iltakuuteen saakka. Seuraavana aamuna hyppäsin veneen kyytiin ja minut kuskattiin Merivoimien Louhi-alukselle, jossa vietin loppupäivän, Minna kertoo.

Viimehetken muutoksia harjoitustoimintaan

Harjoitusta edeltävänä päivänä tiedotettiin Tallinnassa järjestettävästä Nordic-Baltic Eight -kokouksesta, johon osallistuivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääministereiden lisäksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Kyseessä on Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostama epävirallinen yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on edistää valtioiden välistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

– Kun harjoituksessa mukana ollut Viron merivoimien esikunnan henkilöstö oli kiinni kokouksen järjestelyissä, sai Kindral Kurvits -aluksen päällikkö yllättäen koko harjoituksen johtaakseen. Hän ei siis vain antanut tehtäviä aluksille, vaan myös rakensi harjoitustilannetta eteenpäin, Heli kommentoi. 

Kun yleensä harjoitustilanteessa käskyt ja toimeksiannot tulevat harjoituksen johtokeskuksesta, niin sanotusti rannalta, tulivat ne nyt meritoiminnan johtavalta alukselta. Tämä toi harjoitukseen lisähaastetta, muttei kuitenkaan hidastanut sen kulkua merkittävästi. 

Harjoituksista molemminpuolista hyötyä 

Erääksi yhdessä harjoittelun tärkeimmäksi hyödyksi haastateltavat mainitsevat sen, että osapuolet voivat oppia toistensa työskentely- ja toimintatavoista ja saada tietoa siitä, miten toisten osaamista ja resursseja voisi hyödyntää tositilanteessa. Samalla testataan myös esimerkiksi kaluston, kuten letkujen ja liittimien yhteensopivuutta.

– Harjoittelun ansiosta toistemme toimintamallit ovat meille jo tuttuja. Tietysti esimerkiksi Itämeren suojelusopimus säätelee toimintaa isolla tasolla, mutta se ei määritä sitä, millä sanoin esimerkiksi käskyt annetaan, Heli toteaa. 

Yhdeksi harjoituksen suurimmaksi onnistumiseksi haastateltavat mainitsevat MERT-järjestelmän pidempiaikaisen käytön harjoitustilanteessa. Järjestelmän testaaminen harjoitustilanteessa antoi runsaasti arvokasta tietoa tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi suomalaisten ympäristövahinkojen torjunnan osaaminen nousi harjoituksessa hyvin esille. 

Puhas Meri -harjoituksia on järjestetty tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan vuodesta 2001 alkaen. 

 

Kirjoittaja Elina Ahde, Rajavartiolaitoksen esikunta