Hyppää sisältöön

Maalla Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö torjuu myös hybridiuhkia

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hyvästä yhteistoiminnasta on kehittynyt vuosien kuluessa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yhteistyömuoto, jolla voidaan torjua tehokkaasti myös uusia rikollisuuden muotoja. Toimiva tiedonvaihto ja jaettu tilannekuva lisäävät yhteiskunnan kestävyyttä ja auttavat vastustamaan erilaisia vaikutusyrityksiä.
29.3.2023 15.35
Poliisi, rajavartija ja tullivirkailija ovat vierekkäin veneessä. Kuva otettu takaapäin.

Rajaloukkaukset. Infrastruktuurin sabotaasi. Kyberhyökkäys. Turvallisuusympäristön muutos ja jännitteinen maailmantilanne heijastuvat myös sisäiseen turvallisuuteen. Vaikka turvallisuutta ei horjutettaisi aseellisesti, yhteiskuntien järjestystä voidaan häiritä ja heikentää monin eri keinoin, joita ei ole aina helppo tunnistaa vihamieliseksi vaikuttamiseksi. 

Erityisesti teknologian kehittyminen on mahdollistanut yhä moninaisempia keinoja vaikuttamiseen ja muokannut myös rikollisten toimintaa. Rikollisuus siirtyy yhä enemmän verkkoon ja tämä näkyy esimerkiksi tietomurtoina ja tietojen kalasteluna. Lisäksi tutuiksi ovat tulleet erilaiset palvelunestohyökkäykset, joita suomalaisiin viranomaisiin on kohdistunut viime aikoina.  

Rikollinen toiminta itsessään häiritsee yhteiskunnan järjestystä, mutta hybridivaikuttamisella voidaan vielä entisestään lisätä epävakautta, ruokkia sisäisiä jännitteitä sekä aiheuttaa erilaisia häiriötilanteita. Hybridivaikuttamista voi valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden lisäksi hyödyntää myös järjestäytynyt rikollisuus.

Vakaidenkin yhteiskuntien tulee olla varautuneita vaikuttamisyrityksiin ja tunnistaa ajoissa mahdolliset merkit ja signaalit siitä, että jokin toimija pyrkii aiheuttamaan epäjärjestystä. 

Hybridiuhkien toteutuminen näkyy sisäisen turvallisuuden kentällä

Vaikka hybridiuhat asettuvatkin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintaan, näkyy uhkien toteutuminen konkreettisesti sisäisen turvallisuuden toimijoiden kentällä. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset, kuten poliisi sekä raja- ja pelastusviranomaiset olisivatkin keskeisiä vastaamaan tilanteessa, jossa esimerkiksi suuri määrä siirtolaisia tulee rajoille, tapahtuu merelliseksi onnettomuudeksi naamioitu sabotaasi tai laajaa häiriötä aiheuttava terroriteko.
Koska hybridivaikuttamisen tunnistaminen on haastavaa, on viranomaisyhteistyö, toimiva tiedonvaihto ja jaettu tilannekuva välttämätöntä siihen varautumisessa.  

PTR-yhteistoimintaa voidaankin pitää erityisen hyvänä työkaluna hybridivaikuttamisen tunnistamisessa ja torjumisessa, sillä sen perustana on yhteinen tilannekuva ja analyysiin perustuva arvio toimintaympäristön muutoksista.

PTR-viranomaisten päivittäinen yhteistyö mahdollistaa turvallisuusuhkien ennakoimisen ja tunnistamisen. Yhteistoiminnassa huomioidaan rikostorjunnassa ilmi tulevat viitteet laajemmista hybridiuhista ja viranomaisiin liittyvistä uhista.

Varautuminen turvallisuusuhkiin on yhteen sovitettua, ja kaikilla tasoilla kyetään nopeaan ja joustavaan päätöksentekoon ja toimeenpanoon sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvissa häiriötilanteissa, joita hybridiuhkien toteutuminen voi aiheuttaa.

Lisäksi Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen lakisääteiset tehtävät on tarkoituksellisesti säädetty osittain päällekkäisiksi, jolloin eri viranomaisten toimivaltuuksien liitoksiin ei jää ns. harmaita alueita, joita häiriötä aiheuttavat toimijat voisivat yrittää käyttää hyväksi vaikuttamisyrityksissään.

Tärkeää on myös tiedostaa, että hybridivaikuttamisella pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Luottamusta kuitenkin voidaan vahvistaa tehokkaalla, ammattitaitoisella ja tuloksellisella viranomaisyhteistyöllä, josta PTR-toiminta on erinomainen esimerkki.

Neljä henkilöä, jotka ovat poliisista, tullista ja rajavartiolaitoksesta, tutkii rekka-autoa.