Maalla Pohjoisen puolustus pohjautuu puolustusviranomaisten yhteistyöhön
Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen matkustivat Ivaloon tarkastamaan Lapin rajavartioston sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyjä ja varusmieskoulutusta. Lisäksi he tarkastavat Lapin rajavartioston rajaturvallisuustehtäviä Itä-Lapin alueella.
– Turvallisuusympäristö on muuttunut ja jännittynyt, mutta tilanne Suomen rajoilla on vakaa ja rauhallinen, näillä sanoilla Kostamovaara aloitti tiedotustilaisuuden.
Tällä hetkellä Suomeen saapuu ukrainalaisia pakolaisia sisärajojen kautta noin 200 henkilöä vuorokaudessa ja itärajalta noin 50−100 päivittäin. Rajaliikenne on selkeästi vähentynyt ollen noin kymmenen prosenttia verrattuna normaalitilanteeseen johtuen Venäjälle asetetuista tuonti- ja vientipakotteista.
Rajavartiolaitos seuraa aktiivisesti Ukrainan tilanteen kehittymistä muiden puolustusviranomaisten kanssa.
– Meillä on hyvin korkea valmius omiin tehtäviimme ja olemme tehostaneet rajavalvontaa, johtamista, tilanneseurantaa ja ylipäätään tehtävien toimeenpanovalmiutta. Valmiutta ja operatiivista kenttätoimintaa säätelemme sen mukaan miten tilanne edellyttää, kertoo Kostamovaara.
Häiriötilanteisiin rajavartiolaitos on varautunut laaja-alaisesti, olivat ne sitten raja- tai meriturvallisuuteen tai sotilaallisen maanpuolustukseen liittyviä häiriötilanteita.
Rajavartiolaitoksen suorituskyky on parantumassa
Hallituksen kehysriihessä päätettiin vastikään merkittävästä lisärahoituksesta Puolustusvoimille, josta myös Rajavartiolaitos saa osansa. Muun muassa itärajan ja merialueiden tekninen valvontajärjestelmä uusitaan nopeutetulla aikataululla, jonka lisäksi rajavartijoiden määrää lisätään sadalla vuoteen 2024 mennessä. Kaksi vanhentuvaa valvontalentokonetta saadaan korvattua vuoteen 2027 mennessä ja kyberturvallisuutta parannetaan.
– Meillä on hanke menossa, josta hallituksen esitys annetaan vielä kevätistuntokaudella. Rajavartiolaitokselle tulee toivon mukaan lisävaltuuksia ja meidän resurssien saatavuutta turvaavia valtuuksia, linjaa Kostamovaara Rajavartiolaitoksen tavoitteista.
Kostamovaara muistuttaa, että jokainen Rajavartiolaitoksen partio valvoo tehtävissään Suomen koskemattomuutta ja osallistuu Suomen maanpuolustukseen ollen osa Suomen puolustusjärjestelmää.
– Rajavartiolaitoksen tekeminen maanpuolustuksen saralla suunnitellaan Puolustusvoimien johdolla.
– Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien yhteistyö sotilaallisen maanpuolustuksen saralla on saumatonta, päättää Kostamovaara.
Pohjoisen puolustaminen vaatii korkeaa osaamista
Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat viime aikoina tehneet entistä tiiviimpää yhteistyötä suunnitellen sekä varautuen mahdollisiin vakaviin turvallisuusuhkiin.
– Se on meidän perustehtävä ja tässäkin tilanteessa sitä tietysti teemme, Kivinen kuittaa.
Kivinen lisää, että Puolustusvoimien budjetista rahoitetaan myös Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen menoja, ja hallituksen myöntämän lisärahan myötä osa siitä menee Rajavartiolaitoksen rajavartiojoukkojen varustamiseen ja kertausharjoituksiin.
Maavoimat ovat pääasiallinen yhteistyökumppani Rajavartiolaitoksen kanssa, kun kyse on pohjoisen alueen puolustamisesta.
– Pohjoisen puolustamisessa tarvitaan poikkeuksellista osaamista ja alueen erityisolosuhteiden tuntemista. Näihin tehtäviin voidaan kouluttaa henkilöstöä ainoastaan täällä pohjoisessa, esimerkiksi Jääkäriprikaatissa, Lapin lennostossa tai sitten Rajavartiolaitoksen puolelta täällä Ivalossa, selventää Kivinen.
Puolustusvoimain komentajan mukaan pohjoisessa on hyvät toimintaedellytykset hyvien harjoitusalueiden muodossa.
Pohjoisen alueen puolustus tulee vahvistumaan tulevaisuuden lisähankinnoilla. Ostoslistalta löytyy muun muassa pimeänäkölaitteita, panssarintorjunta-aseita ja siihen liittyviä ampumatarvikkeita sekä nykyinen telakuorma-autokalusto uusitaan.
– Pohjoisissa oloissa tarvitaan erityiskykyä ja liikkuvuutta, painottaa Kivinen.
Puolustusvoimain komentaja korostaa myös paikallispuolustuksen merkitystä ja on iloinen, että pohjoisen reserviläisjärjestöt ovat viime aikoina aktivoituneet entisestään vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla.
– Paikallispuolustus on peruspohja, jolla puolustus järjestetään. Operatiiviset joukot, jotka kykenevät operoimaan laajemmin Suomessa, niillä muodostetaan painopiste, joilla ratkaisuja haetaan, päättää kenraali Kivinen.
Kirjoittaja: Georg Närjä
Artikkeli on julkaistu alun perin Ruotuväki-lehdessä
