Merellä Merivartioinnin 90-vuotistapahtuma Turussa
Aurajoen rannalla yleisö pääsi tutustumaan Rajavartiolaitoksen merelliseen toimintaan, merivartioston ja Vartiolentolaivueen tehtäviin sekä aluskalustoon.
Koleasta säästä huolimatta Forum Marinumin edustalle saapui väkeä pitkin päivää katsomaan merivartioston nykyistä ja vanhaa kalustoa sekä seuraamaan toimintanäytöksiä. Eniten ihmisiä oli paikalla meripelastusnäytösten aikana, jolloin Super Pumaan vinssattiin maalihenkilö Aurajoesta.
Suuren mielenkiinnon kohteena oli myös koiranäytös, jossa labradorinoutaja Cally esitti taitojaan koiraohjaajansa kanssa. Näytöksen lopuksi ohjaaja piilotti yleisön antamia esineitä pitkin nurmikenttää Cally etsittäväksi. Eikä kestänyt aikaakaan, kun Salli jo löysi kaikki tavarat ja sai siitä ansaitsemansa palkkion.
Koiranäytös oli yksi tapahtuman vetonauloista.
Vanhempi merivartija Kivekäs ja merivartiomestari Nygård esittelivät ylpeinä Nauvon merivartioaseman uutta rannikkovartiovenettä. He kertoivat, että toistaiseksi merellä on ollut vielä aika hiljaista.
– Etenkin moottoriveneitä on ollut vähän liikkeellä, mikä osaltaan johtunee korkeista polttoainehinnoista, Nygård tuumi.
Merivartioinnin juhlaseminaari
Tapahtumapäivän juhlaseminaari järjestettiin Forum Marinumin auditoriossa. Seminaarin avannut sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä onnitteli yli 90 vuoden ikään yltänyttä Suomen merivartiointia. Hän korosti puheessaan Rajavartiolaitoksen merkittävää roolia Suomen rajaturvallisuudelle ja sotilaalliselle puolustukselle.
– Jo 1930-luvulla osaaminen oli hyvää, 1940-luvulla puolustettiin isänmaata viimeiseen asti ja nyt näemme 2020-luvun kyvykkyyttä rajojemme turvaamiseksi ja maamme puolustamiseksi.
Historiakirjailija Johanna Pakola piti esityksen merivartioasemien historiasta. Hän on dokumentoinut laajasti suomalaisia saaristolinnakkeita ja niiden historiaa. Pakola kertoi, että aikanaan rannikollamme Viipurinlahti ja Laatokka mukaan lukien on toiminut noin 130 kiinteää merivartioasemaa. Tänä päivänä kiinteitä merivartioasemia on toiminnassa 18. Sotien jälkeen kiinteiden asemien määrä väheni merkittävästi. Huviveneilyn kasvu 1960-luvulla lisäsi asemien sijoittamista seuduille, joilla tarvittiin aktiivista partiointia. Aluskaluston uudistaminen ja valvonnan painopisteen siirtyminen merelle sekä valvonnan teknistyminen on myöhemmin vaikuttanut asemaverkoston supistamiseen.
Merivartioinnin juhlaseminaari järjestettiin Forum Marinumissa Turussa
Suomen merellistä toimintaa sotien aikana tutkinut Mika Suutarinen kuvasi esityksessään Merivartiolaitoksen sotapolku meritapahtumia talvisodan ja jatkosodan aikana. Sotien aikana Merivartiolaitos liitettiin Merivoimiin ja Merivartiolaitoksen aluskalusto muodosti noin 30 prosenttia Suomen sodanaikaisista laivastotoimista.
Merivartiolaitoksen vartiomoottoriveneet mm. upottivat kaksi sukellusvenettä, partioivat meri- ja ilmavalvontatehtävissä ja toimivat panssarilaivojen varmistustehtävissä. Jatkosodassa 13.9.1941 panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen yhteydessä vartiomoottoriveneisiin onnistuttiin pelastamaan yhteensä 132 miehistön jäsentä.
Merivartiomuseon vastaava tutkija Vilma Lempiäinen summasi juhlaseminaarin päätteeksi merivartioinnin 92-vuotista tarinaa.
Katseet kohti 100-vuotisjuhlallisuuksia
Juhlatapahtumista vastannut Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin toteaa, että merellinen ja historiallinen Turku ja Aurajoen ranta sopivat erinomaisesti juhlatapahtuman pitopaikaksi.
– Yleisötapahtumilla on tärkeä merkitys merivartioinnin tunnetuksi tekemiselle. Itse järjestämme yleisötapahtumia harvoin, mutta kesäkaudella osallistumme lähes viikoittain johonkin muiden tahojen järjestämään tapahtumaan.
Merivartiostosta noin 50 henkilöä osallistui 90-vuotisjuhlan tapahtumien järjestelyihin. – Vartiostojen esikunnat ovat nykyisin operatiivisia johtoportaita, joten resursseja tapahtumien järjestämiseen on niukalti. Myös kaluston irrottaminen operatiivisista tehtävistä vaatii tarkkaa suunnittelua. Operatiivisesta tarpeesta johtuvia viime hetken peruutuksiakin tuli.
– Merivartioinnin 100-vuotisjuhlia varten onkin syytä perustaa Rajavartiolaitoksen esikunnan johtama toimikunta jo hyvissä ajoin ja jakaa osatapahtumien vastuita useampaan hallintoyksikköön, Ilja Iljin pohtii.
