Maalla “Osaavia kavereita” - tässä ovat Pohjois-Karjalan kansainväliset rajavartijat

Tohmajärven rajavartioaseman pihalla kuuluu englanninkielistä puhetta sekä useampi naurunremakka. Tohmajärvi, noin neljän tuhannen ihmisen kunta 55 kilometrin päässä Joensuusta ei ole Suomen suosituimpien turistikohteiden joukossa, joten eri kielen huomaa heti. Juttu on kuitenkin luontevaa, kun Stefan Günther sekä Robert Linka ovat heittämässä huulta suomalaisten rajavartijoiden kanssa.

Günther, Saksan liittovaltion poliisina 41 vuotta palvellut konkari, sekä Linka, eläköitynyt Puolan armeijan sotilas, ovat löytäneet itsensä keskeltä Pohjois-Karjalaa hyvästä syystä. He ovat Frontexin lähettämiä pysyvän joukon virkamiehiä, jotka toimivat täyspäiväisesti rajavartijan tehtävissä sekä harjoittelevat työskentelyä Suomen oloissa ja kulttuurissa Venäjän vastaisella rajalla.

- He ovat täällä tukemassa meidän työtämme rajaturvallisuuden eteen. Samalla he oppivat meiltä ja me taas heiltä, heidän kokemuksistaan ja toimintatavoistaan. Tämä on meille suuri etu, Pohjois-Karjalan rajavartioston toimistoupseeri Riku Heinonen sanoo.

Frontex, eli Euroopan raja- ja merivartiostovirasto, on EU:n alainen rajaturvallisuusvirasto, joka toimii laajasti Euroopassa rajaturvallisuuden parissa. Se muun muassa tukee sekä yhteensovittaa EU:n jäsenvaltioiden ulkorajavalvontaa ja muuta rajaturvallisuuteen liittyvää viranomaistyötä. Kansainväliset komennukset ovat osa tätä työtä.

Frontexilla on pysyvässä joukossa virkamiehiä kolmessa eri kategoriassa. On lyhyitä ja pitkiä komennuksia sekä Frontexin vakituisilla palkkalistoilla olevia työntekijöitä. Günther on kategorian kaksi, pitkän komennuksen mies, Linka taas kategorian yksi virkamies, siis vakituinen työntekijä. Molemmilla on runsaasti kokemusta kansainvälisistä komennuksista, niin Frontexin kuin toistenkin viranomaisten palkkalistoilla.

Stefan Günther (vas.) sekä Robert Linka

Heinonen kehuu Güntherin ja Linkan komennuksen Suomessa edenneen mainiosti.

- Osaavia kavereita. He ovat olleet todella avoimia ja haluavat mukaan oppimaan. Samaa olen kuullut muualtakin, palaute on ollut erittäin positiivista, hän kuvailee.

Suomalaiseen työskentelykulttuuriin sopeutumisessa ei Heinosen mukaan kulunut paljoakaan aikaa. Työskentely alkoi rullaamaan nopeasti.

- Alussa meillä oli koulutuksia ja oppitunteja esimerkiksi toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa työskennellessä. On tärkeää tietää, mitä saa ja mitä ei saa tehdä toimivaltuuksiensa rajoissa. Sen jälkeen Günther ja Linka ovat osallistuneet päivittäiseen operatiiviseen työhön suomalaisten kollegoidensa kanssa, Heinonen kertoo.

Rajalla aloitettiin operaatioon valmistautuminen hyvissä ajoin, jo viime vuoden puolella. Frontexin kanssa käytiin keskustelua muun muassa siitä, minkälaisen profiilin osaajista olisi eniten hyötyä. Yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja Frontexin kanssa on muutenkin ollut hedelmällistä.

- Frontex on yksi meidän tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme. Saamme operaation johdosta harjoiteltua toimintamallit ja käytänteet isännöintiin valmiiksi mikäli joskus joutuisimme pyytämään rajavartiointiryhmää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa, Heinonen avaa.

Elämää Suomessa

Kävelemme rajapartion kanssa tarkastuskierroksella. Rajakoira juoksee innoissaan edellä ja me muut yritämme märästä ja liukkaasta maastosta huolimatta pysyä sen perässä. Günther sekä Linka nauttivat lenkistä, vaikka välillä tasapaino onkin koetuksella.

- Maasto voi olla joskus haastavaa, mutta kyllä siitä selviytyy, Günther naurahtaa.

Työskentely Suomessa on ollut miehistä molemmille mieleen. Erityisesti he kehuvat suomalaisten ammattitaitoa sekä ystävällisyyttä.

- Yllätyin todella, kuinka lämpimästi meidät otettiin vastaan ja kuinka nopeasti meihin luotettiin tärkeissäkin asioissa. Olin erittäin vaikuttunut, Linka kehuu suomalaisia rajavartijoita.

- Minulla meni ehkä tunti päästä systeemeihin sisälle, Günther vitsailee.

- Kaikki tietävät, mitä tehdä, ja toiminta täällä on erittäin ammattitaitoista.

Itse työ Suomessa ei juuri eroa miesten kotimaiden työstä, varsinkaan Güntherillä, joka on entisenä liittovaltion poliisina erittäin kokenut rajojen vartioimisessa. Suomen luonto sen sijaan on antanut miehille erityisiä kokemuksia.

- Viime vuonna työskennellessäni Imatralla oli ulkona jopa -30 astetta pakkasta. Saksassa pakkaset voivat venyä -15 asteeseen, mutta eivät niin kylmäksi kuin Suomessa, Günther kertoo.

- Itse taas yllätyin siitä, kuinka paljon täällä on karhuja, Linka hämmästelee.

- Luulin, että niitä olisi ehkä muutama, mutta oikeasti niitä on todella suuri määrä. Toivottavasti näkisin sellaisen täällä joskus.

Tohmajärvellä Frontexin miehet viihtyvät vielä vajaan kuukauden. Sen jälkeen he siirtyvät pohjoisemmas, Kainuun rajavartiostoon. Talven tullessa Linka pääsee elementtiinsä.

- Minulla on kokemusta lumisista maisemista, esimerkiksi työskenneltyäni Sveitsissä. Odotan näkeväni, miten suomalaiset suhtautuvat talveen ja liikkuvat lumessa. He ovat erittäin kokeneita siinä hommassa, hän sanoo.

Keski-Euroopan ilmastossa varttunut Günther taas odottaa Suomen talvelta erityisesti yhtä asiaa.

- Haluan nähdä revontulia, hän sanoo innostuneena.

- Talvisin Kainuussa se voi olla mahdollista.

Teksti: Elias Juuti

Kuvat: Jonne-Patrik Savimäki

Viestintävarusmiehet, RVLE

Lue lisää:

Eurooppalaiset rajavartijat partioivat kaakkoisrajalla vuodenvaihteessa | Rajamedia