Merellä ”Laivallakin on sielu” – merellisen kaluston merkkipaaluja Rajamme Vartijoiden artikkeleissa
Merivartioinnin 94 vuoden aikana sekä Rajavartiolaitoksen lehden, Rajamme Vartijoiden 90 julkaisuvuoden aikana Rajavartiolaitoksen merellinen kalusto on elänyt ajan mukana. Vartioveneitä ja -laivoja on päivitetty uusiin, moderneilla tekniikoilla varustettuihin aluksiin. Vanhoista, kunnialla palvelleista aluksista taas on luovuttu arvokkaasti. Aluksia on korjattu ja kehitetty vastaamaan sen hetken tarpeita. Eikä aluksia ole myöskään unohdettu sen jälkeen, kun ne ovat tulleet elinkaarensa päähän.
Muun muassa näitä tärkeitä etappeja merellisen kaluston elinkareessa on Rajamme Vartijat ollut vuosien varrella mukana tiedottamassa ja taltioimassa.
Uudenkiiltäviä aluksia
Uusin ulkovartiolaiva Tavi vesille.
Rajamme Vartijat 2/2002 ja 4/2002
Maaliskuussa 2002 laskettiin vesille Rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiolaiva. Suomenlahden merivartioston käyttöön tuleva alus kastettiin Taviksi. Telkkä-luokan alus oli ensimmäisissä ulkovartiovuoroissa elokuun 2002 lopussa. Kymmenen hengen miehistö kertoo monitoimialuksen varustuksesta, kuten öljypuomeista, vesiverhojärjestelmästä ja vesitykistä sekä laivan sydämestä eli laitehuoneesta. Laivassa elämisen todetaan olevan myös tiivistä yhteisasumista, jota siivittävät yhteiset ateriat ja saunomiset.
Uusi ulkovartiolaiva sai nimen.
Ulkovartiolaiva Turvan kaste- ja vesillelaskutilaisuutta juhlistettiin elokuussa 2013. Teknisesti huipputasoinen laiva on suunniteltu purjehtimaan läpi vuoden ja tukemaan monen viranomaisen työtä. Vartiolaivalle sai ehdottaa nimeä. Nimivaihtoehtoja kertyi lähes 850. Nimien kirjo vaihteli naisten ja miesten nimistä eläinkunnan edustajiin, vanhojen alusten nimiin sekä karhu- ja meriliitteisiin nimiin. Sinivalkoinen vartiolaiva kastettiin VL Turvaksi. Laivan kummina toimi sisäministeri Päivi Räsänen.
Uusien vartiolaivojen tuotanto on käynnistynyt.
Vartiolaiva 2025 -hankkeen myötä Rajavartiolaitos korvaa vanhentuneet ulkovartiolaivat kahdella uudella ulkovartiolaivalla. Perinteikäs tuotannon aloitustilaisuus järjestettiin Puolassa joulukuussa 2023 telakoiden, tilaajan ja luokituslaitoksen edustajien läsnä ollessa. Maaliskuussa 2024 ensimmäisen vartiolaivan köli laskettiin perinteisin menoin. Ensimmäisen laivan on määrä valmistua vuoden 2025 lopussa ja toisen vuotta myöhemmin. Laivat tulevat olemaan käytössä 2050-luvulle saakka.
Pientä ja suurempaa ehostusta
Vartiolaivat Tursas ja Uisko.
Lähes kaksoset Tursas ja Uisko.
Peruskorjatut vartiolaivat Tursas ja Uisko ovat sisaralukset, sillä niitä yhdistää lähes sama historia rakentamisessa ja uudistustyössä. Isosisarus, vartiolaiva Tursas luovutettiin Rajavartiolaitokselle 1986, vuotta myöhemmin valmistui Uisko. Uisko oi pelastamassa suomalaista laivanrakennustyötä heikon työllisyystilanteen keskellä. Vuosina 2005 ja 2006 laivat peruskorjattiin.
Vartiolaiva Uiskon peruskorjaus.
Vartiolaiva Uiskon peruskorjaus valmistui syyskuussa 2006. Vartiolaivan modernisoinnin myötä öljyntorjunta- ja pelastusvalmius kasvoi. Peruskorjauksen jälkeen aluksesta jäi vanhaa jäljelle vain 25 prosenttia. Alus sai myös lisäpituutta 12 metriä.
Juhlallisia hyvästejä
”Laivallakin on sielu”.
Vartiolaiva Aura eläköityi 1970-luvun alussa juhlallisin menoin. ”Hyöryvartiolaiva” kohtasi uransa aikana laajan kirjon erilaisia tilanteita. Sota-aikaan 1941-1944 Aura operoi puolustusvoimien alla ja kerran sitä kohti ammuttiin jopa torpedoja saksalaisesta sukellusveneestä – torpedot eivät kuitenkaan osuneet Auraan. Varsinaisen elämäntehtävänsä Aura suoritti vartio-aluksena napaten salakuljettajia, takavarikoiden suuria spriilasteja sekä pelastaen ihmishenkiä. Kahvittelutilaisuudessa Aurasta puhuttaessa todettiin ”laivallakin on sielu”.
Vartiolaiva Aura.
Historian havinaa myös seuraaville sukupolville
VMV 11:n entisöinti pääsi vihdoin alulle & Vemmat, 30-luvun kaunottaret.
Vuonna 1935 valmistuneesta vartiomoottoriveneestä VMV 11:stä päätettiin 1990 entisöidä merivartioinnin rauhan- ja sodanajan muistomerkki sekä museonähtävyys. Kuudentoista aluksen sarjasta entisöintikelpoisena oli säilynyt vain yksilö, jota oli säilytetty peräti kahden vuosikymmenen ajan odottamassa museointia. VMV 11 käytettiin salakuljetuksen ehkäisyssä, meripelastuksessa ja merivartioinnissa sekä sodassa esimerkiksi tykkiveneinä ja sukellusveneentorjunnassa. ”Vemmat” olivat käytössä vuoteen 1970. Nykyään vartiomoottorivene on esillä Merivartiomuseossa.
Hydrokopterin ja MOB-vene luovutettiin Forum Marinumiin.
Rajavartiolaitos luovutti ystävänpäivänä 2002 vanhentuneen hydrokopterin KR-215 sekä vartiolaiva Uiskon valmiusveneen AV-262 museoitaviksi Forum Marinum -säätiölle. 1979 käyttöön otettu hydrokopterin viimeinen ajelu oli kutsuvierasyleisön eteen Turussa. ”Kiitoreen” ensimmäinen kyyti taas oli koiran kanssa taistelleelle joutsenelle Hiittisten merivartioasemalla. 1986 valmistettu valmiusvene toimi Uiskon laivaveneenä vuoteen 1999 ja oli päässyt jo aiemmin osaksi Merivartiointi 70 vuotta -teemanäyttelyyn.
Merivartiomuseon näyttely uudistuu.
Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitseva Merivartiomuseo uudistuu merivartioinnin juhlavuodeksi 2025. Merivartiomuseossa on esillä merivartiointiin käytettyjä vartiolentokoneita sekä tietenkin veneitä. Esillä on ollut esimerkiksi vartiomoottorivene VMV 11 vuodelta 1935. Uudistumisen myötä museon venekokoelma on kasvanut entisestään ja esille on saatu nopea vene NV 01 sekä vartiolaiva Telkkä, joka avattiin yleisölle lähes 20 vuoden tauon jälkeen.
Lehdet luettavissa vapaasti
Rajamme Vartijat -lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1934 lähtien. 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lehdet ovat nyt vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisesta arkistosta.
Tutustu kaikkiin lehtiin:
Kaikki Rajavartiolaitoksen lehdet luettavissa verkossa | Raja.fi
Rajamme Vartija, Rajamme Vartijat ja Rajajääkäri | Digi.kansalliskirjasto.fi
Tutustu uusimpaan lehteen:
Rajamme Vartijat 1/2024 | Raja.fi
